Uutiset

Yleinen

Haketusta Mus-Max-traktorihakkurilla

Mika Metso hankki uuden Mus-Max-traktorihakkurin edellisen, pienemmän tilalle. Kyseinen Mus-Max, tyypiltään WT 11Z on uudistunut. Rummussa terät ovat tuettu toisin, terät ovat leveämmät ja niitä vähemmän. Nyt teriä on 10. Tällöin palakoko hieman kasvaa, mutta mujun määrä vähenee. Rumpu imee puuta nyt myös paremmin. Haketettavaa on riittänyt noin 10000 hakekuutiota kuukaudessa ja uudella hakkurilla varmistetaan määrää laadun lisäksi. Reilussa neljässä kuukaudessa hakkuriin on tullut reilu 800 tuntia.

Retkussuolla vietetään 40-vuotistaiteilijajuhlaa tänä vuonna haketuksessa ja hakkeen poltossa. Tuon 40 vuotta on ollut käytössä myös oma hakkuri. Ensimmäisen hakkurin hankki aikoinaan Mikan vaari. Vanha hakkuri on hankittu takaisin pihaan, kuten aikoinaan toisena traktorina sitä pyörittämään hankittu Fiatkin. Ensin hakkuria pyöritettiin Zetor Crystalilla. Kuva Retkussuon pajalta.

Hetki sitten oli juttu Mus-Max kuorma-autohakkurista. Vastaavaan käyttöön Mika Metso päivitti traktorilla liikuteltavan ja pyöritettävän Mus-Maxinsa vastaavaan uuteen traktorihakkuriin. Mikan hankintaperuste on selvä, ”olen aina ollut traktorimies” ja tottunut siihen, että jokaiselle pehmeälläkin pohjalla olevalle haketuspaikalle päästään perille. Traktorihakkurilla ja kuorma-autohakkurilla on molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.

-Meillä on toki pitkiäkin siirtomatkoja. Kun kauemmaksi lähdetään hakettamaan, niin silloin reitin varrelle kerätään saman tien useampi rankakasa. Traktorilla ja hakkurilla voidaan kuitenkin ajaa maksimissaan 60 km/h, kun jarrut ja muut laitteet ovat kunnossa. Traktorina Mikalla on 936 Fendt 60 km/h-varusteilla. Ero usein ajettavilla kapeilla kyläteille matkanopeudessa ei kuorma-autohakkuriin ole kuitenkaan suuri, Mika pohtii. Itsellä ei kuorma-autohakkuri käynyt oikeastaan edes mielessä.

-Ainahan nopeutta saisi olla enemmän ja koneet tehokkaampia, mutta toisaalta vastaan tulee kannattavuus. Jotta kuutioita saa tehtyä, pitää hakkurin toimia kasan vieressä kaikissa olosuhteissa ja olemme panostaneet siihen.

Asiakkaiden hakekasat eivät ole aina helpoissa paikoissa terminaalissa tai pihassa. Monesti käydään hakettamassa jossain metsäautotien varressa, missä kovapohjaiset kääntöpaikat ovat kortilla. Tällöin traktorihakkuri on sopiva laite.

Hakkurin aisalle kuormain asennetaan yleensä kuormainpukkiin, jonka tehdas toimittaa. Metsolla runkoon asennettiin teetetty kuormainpukki ja siihen vanha Loflift 91F-puutavarakuormain, missä ulottuvuutta on riittävästi eli 10 metriä.

-Jos kuormaimen pukki ei jousta yhtään, niin joku paikka repeää, Mika toteaa. Ison kuormaimen liikkeet kuormittavat myös koko hakkurin runkoa. Vaunun ja koko yhdistelmän huojuntaa vähentävät molemmin puolin edessä olevat sammakkojalat, jotka ovat kotoisin alunperin Keslan hakkurista. Kuormainpukki on reilu 10 senttiä edempänä kuin se tehtaan asentamana olisi, jotta traktorin takapyörille saadaan enemmän painoa kuljetuksessa.

-On ollut mielessä tukijalat myös hakkurin taakse, mutta se ovat vielä tekemättä, Mika toteaa.

Isoilla virtauksilla

Vuosien varrella on kokeiltu monenlaisia ohjaimia ja venttiilipöytiä. Nyt käytössä on Technion Xcrane-ohjaus, pöytä on Parkerin k170.

-Nyt käytössä ovat mielestäni parhaat ohjaimet, mitä tällaiseen kalustoon on saatavilla, Mika kertoo. Toisaalta kun Fendtin koko tuotto, 205 litraa minuutissa saadaan venttiilipöydälle, niin kuormaimen liikkeet ovat joutuisia. Mitään venttiiliä ei kuristeta eikä hydrauliikan paluu ahdista, vaan koko tuotto on käytössä kuormaimessa. Fendt jaksaa myös pyörittää hakkuria terhakkaasti ja 50 motin hakekuorma runkotavarasta on valmiina noin 13 minuutissa.

-Huippumäärät eivät ratkaise, vaan haketuksen tasaisuus. Yhdistelmän pitää olla tasapainoinen, jotta kaikissa olosuhteissa kuormaajalla saadaan pidettyä hakkuri töissä tekemässä palaa, kun kärry vain on torven alla, Mika muistuttaa.

Oksattomalla runkotavaralla hakkuri saadaan työllistettyä kevyemmälläkin kuormaimella hyvissä olosuhteissa. Kun olosuhteet heikkenevät ja syötetään esimerkiksi hakkuutähdettä etäältä, niin kuormaajan kanssa saa olla koko ajan täyttämässä kitaa. Mus-Maxin yksi hyvä puoli on se, että hakkurin rumpu imee tavaraa sisään tasaisesti, eivätkä rangat jää jumittamaan, vaikka ne päätyisivät väärään kohtaan. Rumpu iskee ne takaisin. Toisaalta hakkuri tekee tasakokoista haketta, kun tavara liikkuu koko ajan eteenpäin.

Suomikoneet on varustettu tukevammalla teräksisellä alarullan laakerilla, joka sietää paremmin kivistä tulevia iskuja. Huoltoon on nyt uudessa mallissa panostettu. Heittimen laakeri on kaikissa öljykylpyinen heittimen pellit saadaan purettua, jolloin kulutusosat voidaan vaihtaa.

-Jossain vaiheessa laakeri ja kulutuspalat joudutaan vaihtamaan ja tässä se on helppo tehdä, Mika kehuu.

-Huollon helppouteen olen itsekin panostanut. Hakkurissa on nosturin alla Dynasetin generaattori, jolloin sähköä saadaan työkaluihin. Traktorista on tarjolla paineilmaa, jolloin kone saadaan puhtaaksi ja terät pulttipyssyllä vaihdettua vaikka kesken päivän. Työ ei saisi jäädä kesken, eikä työmaalta mielellään nilkuteta kotiin pajalle, Mika muistuttaa.

Joskus terä menee päivässä huonoon kuntoon ja joskus terä kestää viikon. Eniten terien kunto on kiinni siitä, millaista tavaraa hakekasaan on puun lisäksi laitettu. Ylimääräinen muju aiheuttaa ongelmia. Tässä uudessa mallissa on kymmenen terää eli kaksi vähemmän kuin aiemmin, mutta rumpu on uusittu ja haketta tulee tasaisemmin. Myös mujun määrä on vähentynyt.

Hake kattilan mukaan

Pienet hakekattilat ovat kranttuja hakkeen laadulle ja haketusurakoitsija on hieman sijaiskärsijä, jos asiakkaan kasasta ei sitten omalle järjestelmälle sopivaa haketta sitten saakkaan. Mus-Maxilla risusta ja hakkuutähteestäkin saa kohtalaista haketta, mutta toista hakkuriamme ei sellaiseen paikkaan oikein voi laittaa töihin, Mika kertoo. Sillä haketetaan järeämpää tavaraa.

Kasojen polttoa mietitään myös niiden kosteuden perusteella. Lämpimään aikaan poltetaan kosteita kasoja ja talvipakkasille jätetään mahdollisimman kuivat kasat, joista lämpöä irtoaa enemmän. Kasat toki tehdään niin että ne kuivuvat mahdollisimman hyvin. Kun hakekuutioita liikutellaan paljon, pitää niiden hallinta pitää omissa näpeissä, jotta asiakkaalle voidaan toimittaa sopivaa tavaraa.

Uusi T-sarjalainen

Mikalle tuli pari viikkoa sitten aivan uusi Valtran T234, jolla oli juttupäivänä ajettu 43 tuntia. nyt se on hakeperävaunun edessä. Traktoriin on rakennettu itse PowerBeyond, jolloin lohkosta saadaan 140 litraa minuutissa noin 1200 kierroksella minuutissa. Mikan isä, Kari Metso, hoitaa puutavaran siirtoja. Yleensä työkaluna on traktori kuormaajalla ja Havuhukka-vaunulla. Nyt ollaan siirtämässä haketta.

-Hydrauliikan paluu vielä hieman ahdistaa, kun se on nyt kolmevarttinen ja sen pitäisi olla tuumainen; Mika toteaa.

Mikan uudessa Valtrassa on SmartTouch, jolloin moni säätö on kätevä tehdä paneelista.

-Tämä paneeli olisi pitänyt olla jo vuosia sitten, Mika pohtii. Toki joitain oikopolkuja pitäisi olla esimerkiksi hydrauliikan lohkojen vaihdon jälkeen suoraan lohkojen ohjaukseen.

Useampi tekijä

Metsolla työnjako on sellainen, että Mikan isä, Kari Metso käy keräämässä haketettavaa puuta Havuhukan kanssa Kouvolan seudulla taajamissa, missä poistetaan ongelmapuita tonteilta. Yleensä metsurityönä on kaadettu ja pätkitty rungot ja tavara ajetaan johonkin haketuspaikalle. Toisaalta haketettavaa kertyy myös sähkölinjojen alusista ja peltojen reunoilta, mistä rangat on kerätty yleensä jollain energiakouralla. Myös hakkuutähteitä kerätään.

-Meillä käytetään eläkeläiset tarkkaan, kun isäni hoitaa pääasiassa rankojen keräämisen ja pari eläkeläistä on pajassa touhuamassa, Mika nauraa.

Vaikka töitä tehdään pääasiassa omin voimin, niin Noukkalan Eetun kuski, Iiro, käy silloin tällöin ajamassa hakkuriakin. Eetun kanssa tehdään paljon yhteistyötä, kun Eetun autoilla ajetaan paljon haketta asiakkaille ja esimerkiksi perävaunuja lainaillaan. Naapurin 16-vuotias Ville käy lisäksi auttelemassa.

-Sopivat kumppanit tässä ympärillä helpottavat kyllä kummasti, Mika kertoo.

Omaa ja asiakkaiden tavaraa

-Suuri osa haketettavista kasoista on asiakkaiden ja joku lämpölaitos on ostanut ne. Urakoimme haketuksen ja kuljetuksen asiakkaan lämpölaitokseen, kun sinne haketta tarvitaan. Haketussopimuksia meillä ei ole kuin yksi, Mika kertoo.

Omaa ja hankittua puuta myydään oman varaston kautta vuodesta riippuen 3000-5000 hakemottia. Jokaiselle erälle on löytynyt tähän mennessä oma käyttökohde. Pienet kattilat eivät siedä kuin kohtalaisen pientä ja tasaista palakokoa. Isommissa kattiloissa on väljempää ja sieltä menee laajempi skaala haketta.

Rankakasat pinotaan kuivalle ja ilmavalle paikalle, jotta puu ei homehdu kosteassa vaan kuivuu. Kun kasa pääsee kuivumaan, saadaan siitä myös enemmän energiaa irti. Varastossa pitäisi olla ylivuotista rankaa, mutta paljon haketetaan myös kuluvan vuoden puuta.

Mus-Maxin huoltotaso on kätevä. Mus-Maxin seulat kääntyvät saranalla käyttötason viereen, jolloin niiden vaihto on helppoa.

Rankakasasta löytyy monenlaista roinaa, kuten metallia. Silloin terät kärsivät. Mus-Maxin nykyiset terät eivät ole kuitenkaanyhtä herkät kuin monessa muussa hakkurissa. 

Omiakin töitä helpottaa, kun kaikissa letkuissa on selkeä merkki, mihin letkussa öljyvirta vie. Mikalla letkut ovat merkitty lapuilla. 

Lue seuraavaksi