Energiastrategia työn alle kaikkiin kuntiin

Energiastrategian tehneet kunnat käyttävät energiantuotannossa muita enemmän kotimaisia polttoaineita, mikä lisää myös kuntien elinvoimaa.  – Energia on otettava painopistealueeksi, kun uudet kunnanvaltuustot kesällä aloittavat työnsä ja laativat kuntastrategioita, sanoi puheenjohtaja Asko Piirainen Koneyrittäjien Energiapäivän avauksessa Helsingissä 24.3.2017.

Koneyrittäjien ja MTK:n teettämän kuntaenergiaselvityksen mukaan valitettavan harvassa kunnassa on energiastrategia. Selvityksessä vain 23 prosenttia vastaajista kertoi, että kunnassa on energiastrategia. Puolet vastaajista kertoi, ettei erillistä strategiaa ole laadittu eikä energiakysymyksiin oteta kantaa kunnan muissakaan strategioissa. Näin on etenkin alle 50 000 asukkaan kunnissa.

Energiantuotantoa ja käyttöä koskeva strategia ja omistajaohjauslinjaukset ovat kuitenkin hyvä ja lähes ainoa oikea tapa, jolla kuntapäättäjät voivat vaikuttaa kunnan energiantuotannon ja käytön linjauksin. Siksi olisi tärkeää, että strategioita kunnissa laadittaisiin, Piirainen totesi.

Selvityksen mukaan strategioiden myös koetaan ohjaavan hankintoja kotimaisten polttoaineiden suuntaan. Tosin energiavalintojen aluetalous‐ ja työllisyysvaikutukset ovat jääneet strategioissa painoarvoltaan yllättävän vähäisiksi.

Kotimaisten polttoaineiden käyttö piristää kuntien taloutta, koska se työllistää. Jos polttoaine vielä on paikallisesti tuotettua, saadaan energiantuotantoon käytetyt rahat pysymään kunnassa.

Piirainen kertoi kotiseudultaan Kainuusta esimerkin, kun kunta ei ottanut aluetalousvaikutusta huomioon. Kunnan lämpölaitokseen valittiin polttoaineeksi venäläinen hake. Valinta säästi polttoainelaskussa noin 9 000 euroa vuodessa, mutta samalla menetettiin 6–9 työpaikkaa omassa kunnassa sekä tulo-, polttoaine- ja arvonlisäverot. Lisäksi nuoren metsän kunnostukseen olisi saatu tukea valtiolta.

Tässä tapauksessa taloudelliset menetykset olivat noin puoli miljoonaa euroa. Näin voi käydä, jos valintaperusteena pidetään pelkästään hakkeen hintaa, Piirainen sanoi.

Selvityksen mukaan kuntien poliittiset päättäjät kokevat vaikutusmahdollisuutensa energiakysymyksiin ja ‐hankintoihin keskimäärin pienemmiksi kuin viranhaltijat.

Tulevat kuntapäättäjät toivottavasti oivaltavat yhteyden energiavalintojen ja kuntien elinvoimaisuuden välillä ja tekevät selkeät strategiset päätökset kuntiensa energiaratkaisuista sekä keskustelevat energiakysymyksissä noudatettavista perusteista. Strategia on siihen oikea väline, Piirainen sanoi.

Koneyrittäjät ja MTK teettivät tammi-helmikuun vaihteessa selvityksen kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Selvityksessä kysyttiin kuntavaikuttajilta ja kuntien energialaitosten johdolta kuntien ja kaupunkien energiahankinnoista ja niitä ohjaavista strategioista sekä omistajaohjauksesta. Selvityksen teki Koneyrittäjien ja MTK:n toimeksiannosta Aula Research Oy. Kyselyyn vastasi 344 kuntavaikuttajaa.