E-P:n Koneasema Oy kuljettaa ja levittää lietteet

E-P Koneasema Oy:n osakkeenomistajina on seitsemän kotieläintilaa, jotka itse tarvitsevat lietteenlevityskalustoa. Tilanväen työaikaa ei kuitenkaan mielellään haluttu käyttää lietteenlevitykseen. Kalustoon kuitenkin haluttiin panostaa ja samalla kun levitetään omat, hoidellaan myös muiden asiakkaiden lietteen kuljetukset ja levitykset.
Osakkaana E-P:n Koneaseman Vredossa ovat kotieläintilalliset Kimmo Ilkka Lapualta, Tohnin Jarmo Lehtimäeltä ja Sepposen Pertti, Nordmanin Toni, Taipaleen Esa, Katteluksen Jorma ja Laitilan Janne Kuortaneelta.
– Tässä on käynyt ehkä hieman niin, että muiden kuin omistaja-asiakkaiden lietteet saadaan levitettyä ajallaan, mutta omistajien levitykset hieman venyvät, Tuomas Taipale nauraa.

”Toimitusjohtaja”

Tuomas on palkattu hoitamaan levityksen ja kuljetuksen järjestelyjä toimitusjohtajan nimikkeellä. Tässä tapauksessa tuo nimike etenkin puoltaa paikkaansa, kun lietteenlevityksen toimituksestahan on kyse. Tuomas myös ajaa itse Vredoa kahden palkatun kuljettajan Jyrkin ja Janne Mäkisen lisäksi.
– Kun ehdin, niin käyn tuuraamassa poikia, jotta saavat etenkin sesonkina nukkuakin muutaman tunnin. Päätöinään Tuomas hoitaa autokorjaamoa. Tuomas jatkaa, että kun yön käy levittämässä lietettä, on aamulla valmis järjestelemään töitä korjaamolle. Pojat kyllä selviävät siellä pitkälle keskenäänkin.

Hyvä rehusato

Ensimmäisestä rehusadosta Etelä-Pojanmaan alueella tuli hyvä. Oikeastaan sato oli yllätyksellisen laadukas.
– Sateet hieman katkaisivat ensimmäistä rehunkorjuusesonkia, mutta paaleja tuli ensimmäisestä sadosta saman verran kuin viime vuonna yhteensä, kertoo Esa. Nyt on lietteenlevityksen aika.
Loput rehut oli korjattu viikonloppuna pelloilta ja viimeiset paalit oli kerätty edellisenä päivänä, sunnuntaina. Tuomas oli tullut vuoroon sunnuntaina puoliltaöin ja aamulla yhdeksän aikaan töitä tuli jatkamaan toinen kuljettajista, Jyrki. Työmaahan kävin tutustumassa maanantaiaamuna.
On tärkeää, että lietteet saadaan levitettyä heti nurmikorjuun jälkeen, jolloin lietteen ravinteet päästään hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Lietteen sisältämä nestekään ei ole pahitteeksi, kun nurmi lähtee uudelleen kasvamaan.
– Olemme markkinoineet palveluitamme, mutta kyllä viidakkorumpu on ollut myös tehokas. Naapureiden kokemukset saavat monet muutkin liikkeelle ja tilauksia on tullut levityssesonginkin aikana, Tuomas kertoo.

Kuljetusta levityksen lisäksi

Lietettä levitetään nyt aivan talouskeskuksen viereen vajaan puolen kilometrin päähän. Edellisenä päivänä ja sunnuntaiyönä lietteenkuljetuslogistiikkaa hoidettiin kuorma-autolla. Lietettä siirrettiin enimmillään 3 kilometrin päähän etäsäiliöön. Käytössä on 40 kuution välikontti, jolla puskuroidaan kuljetuksen ja levityksen saumaa.
– Noin kilometriin hoidamme kuljetuksen Vredolla, mutta tämän jälkeen otetaan kuljetuskalusto ja välikontti käyttöön, Tuomas kertoo. Renkaat tähän eivät ole halpoja ja rengaskustannus nousee helposti korkeaksi, jos Vredoa käytetään kuljettamiseen. Ja tuo kuljettamiseen käytetty aika on levittämisestä pois. Levitys on Vredon päätehtävä.

Huolellista sekoittamista

E-P Koneasemalla ei ole vielä tarjolla kalustoa lietesäiliön sekoittamiseen, vaan se hoidetaan tilalla tavalla tai toisella.
Lietesäiliötä pitää muistaa sekoittaa huolellisesti ennen levitystä, muuten kiinteä aines jää säiliön pohjalle ja lopulta kiinteä lanta pitää kuormata kaivukoneella ja levittää kiinteälantakalustolla. Jos liete halutaan saada tasalaatuiseksi, vaaditaan voimaa saada pohjalle laskeutunut kiinteäaines liikkeelle.
– Kohtalaisen hyvin asiakkaat ovat huolehtineet säiliöiden sekoittamisesta, Tuomas toteaa.

”Hävittämisestä” hyödyntämiseen

– Ensimmäistä kertaahan nyt olen urakoitsijaa käyttämässä, mutta jälki näyttää siltä miltä pitäisikin, kun liete saadaan levitettyä tarkasti työleveydelle, eikä haukia tule. Seuraavassa niitossa mahdolliset erot kasvustossa kyllä huomaan, Esa toteaa.
– ”Aikoinaan levittelin lietettä pari viikkoa navettatöiden lomassa, jotta sain pöntön tyhjäksi”. Liete lähinnä ”hukattiin” kynnökselle ja osittain viljamaille keväällä. Nyt lietettä levitetään sijoittamalla se viljan oraalle ja säilörehunurmelle, Esa kertoo. ”Lietteen levittämisestä sain tarpeekseni ja kun urakoitsijan palvelut olivat käytettävissä, otin yhteyttä ja sovimme kuljetuksesta ja levityksestä”. Nyt sama määrä lietettä kuljetetaan ja levitetään urakoitsijan kalustolla päivässä”.
Ostolannoitteiden käytön vähentäminen tuo huomattavan säästön nurmiviljelyyn. Aikoinaan lannoitteiden hinnan noustua, ”nousi” myös lietteen arvo. Nyt kun liete sijoitetaan sinne, missä siitä saadaan paras hyöty, kaikki näyttää myös paperilla paremmalta.
– Täksi vuodeksi ostin lannoitepussit, mutta jätin ne käyttämättä, kun ajattelin katsoa, miten liete vaikuttaa kasvustoon. Nyt jälkimmäisestä sadosta ei välttämättä tarvitse tullakaan suurta, Esa pohtii.
Eihän tässä kumpikaan, urakoitsija tai asiakas rikastu, mutta liete saadaan hyötykäyttöön ja urakoitsija elannon, pohtivat Tuomas ja Esa. Paljon normaalisti tilalla työtä vaativa lietteenlevitys vain siirtyy urakoitsijan tehtäväksi.
”Kun kalusto on hankittu viimeisen päälle, voidaan lopettaa pikku vaunujen kanssa tussarointi”. Kun tuon lietteen saa nurmille levitettyä maan alle ja kun kasvustoa ei tahrita lietteellä, ei tuon itiöongelmankaan kanssa tarvitse painia maan päällä, Esa toteaa.

Palkatut kuljettajat

Kun investointi kerran on kalustoon tehty, kannattaa panostaa myös kuljettajiin. Ilman ammattikuljettajia kalustoa ei voida hyödyntää täysipainoisesti. Toinen E-P Koneaseman Vredo-kuljettajista, Jyrki Järvensivu, on nyt työvuorossa. Jyrki aloitti Vredo-kuljettajana viime vuonna.
– Minut soitettiin ”kotoa” tähän kuljettajaksi, Jyrki nauraa. Kun kuulin mistä on kyse, sanoin että totta kai olen kiinnostunut. Minulle tällainen sesonkityö sopii, kun teen töitä pitkään, kun töitä on. Jyrki toteaa.
– 11 tuntia on pisin aika, kun olen viihtynyt kerralla täällä kuljettajan kopissa. 20 tuntista päivää on tehty kiireimpään sesonkiin, jotta on saatu tilaukset hoidettua ajallaan, Jyrki muistelee.
Maatalouskaupan kautta olen näihin hommiin aikoinaan tullut, Jyrki kertoo. Etelästä tulin aikoinaan kesätöihin toistakymmentä vuotta sitten Pohjanmaalle ja siitä lähtien on kuljettajan töitä riittänyt. Minulla on monta työnantajaa, joilla käyn tekemässä esimerkiksi pyöräkuormaajatöitä. Talvella siivoan lumesta esimerkiksi Keskisen tavaratalon parkkipaikkoja ja kesällä on sitten maansiirtotöitä.
Aikaisempaa kokemusta Jyrkillä oli lietteenlevityksestä jo traktori- ja perävaunukalustolla. Itsekulkeva lietteenlevitin saa kuitenkin Jyrkiltä kehut ketteryydestään. Suoraan ajettaessa ajonopeus ei eroa traktorikalustosta, jos työleveys, pumpun tuotto ja levitettä määrä eivät eroa. Kun tässä Vredossa esimerkiksi pumpun tuotto on 9 kuutiota minuutissa, voidaan ajonopeutana pitää yleensä noin 15 km/h. Huomattavat erot työsaavutuksessa tulevat päisteestä, kun ajettavalla koneella päästään nopeammin taas levittämään ja kuutioita päivässä saadaan enemmän peltoon. Peltoa päisteessä tallataan myös vähemmän, kun käännös on sujuva.
– Yhdistelmä on yhdeksän metriä pitkä ja työleveys on yhdeksän metriä. Käännös voidaan tehdä etukautta tai takakautta ja molempia kautta päästään suoraan oikeaan kohtaan, josta levitys voidaan taas aloittaa, Jyrki esittelee
Kun käännöksestä päästään nopeasti eteenpäin, niin ajettavan kaluston suhteellinen etu lisääntyy traktorivetoiseen kalustoon verrattuna sitä myötä, mitä enemmän käännöksiä on.
– Jos Vredon etupyörät ajaa ojan penkkaan, jää taakse 9 metrin päiste, toinen vaihtoehto on jättää kahden koneen leveyden päiste, Jyrki pohtii.

Osakeyhtiön ja muiden kalustoa

–  Vredo on osakeyhtiön omaisuutta, samoin kuin lietteen kuljetuksessa käytettävä rekan lieteperävaunu ja pumppu. Rekan nuppi on KES-Trans Oy:n, joka hoitaa myös kuljettajan autoon. Traktorikuljetuksen hoitaa yksi osakkeenomistajista eli Tohnin Jarmo, Tuomas esittelee. Traktori on Jarmon, samoin kuin perävaunu, mutta pumppu taas on E-P:n Koneaseman kuten 40 kuution välikonttikin.
Investointia ei kannata tehdä epävarmalle pohjalle ja kesäkuun loppuun mennessä olikin levitetty 23 000 kuutiota nurmelle ja sängelle. Kausi oli siinä vaiheessa puolivälissä. Heinäkuun lopussa oli 30 000 kuutiota takana. Levitystä tehdään mullokselle kultivaattorilla. Tällöin on useimmiten sikatilallisten lietteitä. Nurmille ja oraalle taas lietteet sijoitetaan kaksoiskiekkovantailla.

Kuortaneelta noin 100 km

Vredon asemapaikka on Kuortaneella, josta lähdetään levitystä tekemään noin 100 kilometriä säteellä. Määristähän se lopulta on kiinni, miten pitkälle kannattaa ajaa. Jos levitettävänä on useampi tuhat kuutiota, koneita siirretään toki pidemmällekin.
– Pitää vain muistaa, että lähi- ja nykyiset asiakkaat ovat kuitenkin etusijalla, kun tienpäällä ei tällä koneella kuitenkaan lietettä levitetä eikä tulosta tehdä, Tuomas pohtii.
– Päädyimme aikoinaan etu­pumppukoneeseen, joka on meillä aivan ehdoton. Sillä kun pääsee joka paikasta lietteet ottamaan, Tuomas kehuu. Moni asiakas sitä empii, että miten koneella pääsee altaan viereen ja miten se saa pohjat imettyä, mutta tähän mennessä ovat kaikki altaat tyhjennetty. Kaikista peltoteistä on myös päästy läpi, vaikka oksat toki raapivat joskus peilejä ja multaimen rasvausletkuja.

Toimivaa levitystä

Lietteen levittäminen on luontevaa, kun koneet pelaa­vat. Kuten yleensä koneilla, on taipumus myös lakata toimimasta. Yksikin vika pysäyttää koneen ja vian hakeminen etenkin likaantuneesta koneesta vie hieman aikaa. Kun yksi sähköjohto hiertyy poikki, vian etsiminen on pieni haaste. Maahantuojan huollon neuvoilla laitteet kuitenkin on saatu taas liikkeelle ja toimivaan kuntoon.
– Pesukalusto tälle kalustolle olisi kätevä olla mukana, Jyrki pohtii. Tällöin koneen voisi puhdistaa, kun vaihdetaan seuraavalle asiakkaalle. Laite olisi sitten edustuskunnossa tien päällä ja saavuttaessa seuraavaan kohteeseen. Se antaa kuvan, että kalustosta ja asiakkaan lietteestä pidetään huolta, Jyrki pohtii.
– Siisti kalusto kuten myös ajoitus pitää olla kunnossa. Kun asiakas on tilannut ensimmäisiä kertoja lietteenlevityksen urakoitsijalta, on ylitetty jo melkoinen kynnys. Tämän jälkeen urakoitsijan pitää vain lunastaa lupauksensa, tulla ajoissa, tiedottaa asiakkaalle muutoksista aikataulussa ja niin edelleen, Jyrki muistuttaa. Näin työ etenee sujuvasti.

Rasvari tarpeen

Levitystyö sujuu hyvin, kun laitteet toimivat. Yksi merkittävä seikka, millä levitystyö saadaan sujumaan, on pitää koneet kunnossa. Automaattirasvari lietekalustossa on aivan ehdoton. Kun kone on liikkeellä pitkää päivää, jää rasvaaminen helposti puolitiehen etenkin levityslaitteessa.
– Kun koneessa on automaattirasvari, ei ole tarvinnut laakereita vaihdella, Jyrki kehuu.

Tunnetta myös lietteen kanssa

– Se ainakin kuulostaa hyvältä, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakkaiden pitäisikin olla tarkkoja, että työ hoidetaan, niin kuin on sovittu. Pienikin myöhästyminen ensimmäisillä kerroilla ei tunnu asiakkaasta hyvältä, kun muutenkin urakointityön osto on uutta. Asiakaspalvelu on tärkeää. Tässä pitää olla tunteella mukana ja ajatella asiat sekä omalta mutta myös asiakkaan kannalta, Jyrki muistuttaa.
– Asiakashan meidän työn maksaa, mutta tässä kannattaa muistaa, että asiakas maksaa vain levitetyistä kuutioista. Levitykseen tai koneen huoltoon tai korjaukseen ei tarvitse osallistua. Monesti omien koneiden korjaaminen vie päiviä, jota tilalla ei ehkä huomata laskea ollenkaan levitystyön kustannukseksi.
Liete levitetään mielellään peltoon niin nopeasti kuin suinkin rehunkorjuun jälkeen.
– Yhdellä asiakkaallamme oli levitin jo pellolla, kun rehua vielä korjattiin ja 40 hehtaarin lohkolle oli levitetty lietteet ennen kuin vuorokausi oli kulunut korjuun loppumisesta, Jyrki kertoo.

Ajolinjat luontevasti

Tällä koneelle ajolinjat löytyvät yleensä helposti, kun joka paikassa pääsee yleensä ympäri. Toki työtä nopeuttaa se, jos säiliöllinen päästään aina ajamaan päisteeseen tyhjäksi, jolloin uutta lietettä tankataan koko säiliöllinen.
– Yleensä ajosuunnitelma kyllä piirtyy mieleen, kun koneen kanssa ajaa pellon laitaan ja näkee lohkon muodot. 

Linnut rauhaan

– Kun varsinkin keväällä pellolla on pesiviä lintuja, ne olen yrittänyt jättää rauhaan, Jyrki tokaisee ja odottaa, että edessä kävelevät linnut ehtivät alta pois. En ole mikään viherpiipertäjä, mutta koneen edestä taapertavan emon poikasineen annan mennä rauhassa, vaikka kuutiotaksalla ollaankin liikkeellä. Eivätpä nuo kuolleet linnut ainakaan rehun laatua paranna, Jyrki pohtii.   

www.vredo.fi
www.epkoneasema.fi