Uutiset

Yleinen

CN Huoltokeskus Oy ja MKH-keskus – varaosia, huoltoa ja neuvoja

Yhden tai kahden miehen yritys yskähtää helposti ja pienellä yrityksellä on ylipäätään hankala kehittyä, kun kaikki on yhden yrittäjän varassa. Se vain on helposti haavoittuva. Kun voimia yhdistetään, saadaan aikaan uudenlaisia toimintatapoja.

Sen verran omistajavaihdoksia on tapahtunut muutenkin, että Jouko Luumin poika Timo, joka kolme vuotta sitten oli harjoittelija, on nyt yrityksen osakas. Jouko Luumi on työntekijänä.

CN Huoltokeskuksella on nyt kaksi kiinteää toimipistettä, Vääksyssä ja Hollolassa. Tämän lisäksi kalustona on kolme huoltoautoa. Yhteensä henkilökuntaa on seitsemän, kun Vääksyssä on kaksi palkattua ja tarve on ehkä palkata mahdollisesti lisääkin väkeä.
Toimintaa on jaettu hieman toimipaikoittain. Vääksyssä hoidetaan pääasiassa Deutz-Fahrien, Claasien, CASEn ja Zetorin huollot. Uudempia CASEja huolletaan New Hollandin lisäksi pääasiassa Hollolassa.

Uudet raamit

Parin vuoden aikana on tapahtunut muutoksia raameissakin. Hollolaan on valmistunut uusi korjaamohalli edellisen jatkoksi. Pakokaasuimurit on juuri saatu asennetuksi ja lopputarkastus on tehty. Työpöydät olivat vielä asentamatta juttuvalokuvia otettaessa.
Investointi piti vain tehdä, jotta saadaan isompaa kalustoa halliin sisään. Nyt ovista sopii puimuri viiden metrin pöydällä, jolloin päästään huoltamaan kokonaisuutta. Itse asiassa uuteen korjaamohalliin sopii sisään kaksi puimuria ja pari traktoria samaan aikaan ja tämän lisäksi jää vielä tilaakin touhuta.

Ei keräillä

Varaosat ehkä lähtevät toimittajalta, mutta ne saattavat tehdä ylimääräisiä lenkkejä ja siinä kuluu herkästi päivä tai kaksi. Varaosia pitää olla hyllyssä, jotta huoltohallissakin kaikki toimii ja kesken olevia koneita saadaan liikkeelle.

– Meillä ei ole mitään syytä keräillä koneita halliin, vaan niitä jää tänne yleensä odottamaan varaosaa ihan muutenkin. Hankalaa on, kun asentaja odottaa aamulla ”työkalut kädessä”, että osa tulee postissa, mutta se ei olekaan kuormassa. Siinä menee päivän suunnitelmat helposti uusiksi, Timo pahoittelee.

Huolto on erittäin haastava saada toimimaan huoltoyrittäjyyden kautta, mutta vielä haastavampaa se on puhtaasti palkkatyövoimalla. Sesongit huoltoalalla, etenkin maatalouskonepuolella, ovat merkittävät, ja millään muulla kuin yrittäjätyön tasaavalla panoksella hommaa on vaikea hoitaa.

– Jos töissä ollaan vain 7–15 tai joku muu määräaika, tehtävät työt eivät yleensä satu tarkasti juuri tuohon ajanjaksoon etenkään traktoripuolella, Tero pohtii.
– Asiakkaalle on vaikea sanoa, että ilta- ja viikonloppuhuolto maksaa tuplasti enemmän, kuin normaalityöajan huolto. Jos huoltoa tekevät palkatut työntekijät, korkeampaan tuntihintaan pitää varautua, Risto muistuttaa.
Monimerkkihuollosta puskuria

– Meillähän on hieman samanlaiset taustat, kun itse olen oikeastaan ollut vuosia K-Maatalouden ja nyt Konekeskon sopimushuoltaja. Aikaisempaa kokemusta on siis muun muassa Claasista ja CASEsta, Zetorista ja Deutz-Fahrista, joiden maahantuojat ovat vaihtuneetkin ja Miekkiössä on ollut taustana lähinnä New Holland Agritekiltä, Risto esittelee.

– Tämä tarkoittaa sitä, että munat eivät ole samassa korissa, kun kaikilla on hieman erikoistunut tausta ja kokemus hoitaa omaa merkkiään. Monimerkkihuollosta on toki jotain etuakin, kun tietyt osat sopivat ristiin meidän huoltamassa kalustossa, Tero jatkaa
– Se on hankala tilanne, jos vaikka merkin maahantuoja vaihtuu, ja huoltoyrittäjien pitäisi seurata toiseen merkkiin. Kokemus ja työkalut on kuitenkin hankittu tiettyihin merkkeihin, ja maahantuoja ei kuitenkaan sitä kustannusta maksa, että hankitaan toisen merkin testerit ja kokemus. Tosiasia on, että huoltoyrittäjä on mielellään merkkiuskollinen, niin ei kokemus mene haaskuun, Risto vakuuttaa ja muut ovat samaa mieltä.
– Kokemus tässä ammatissa on merkittävä eteenpäin vievä voima. Kaikkea, kun ei tarvitse enää uudestaan koettaa ja se tekee huoltotyöstä sujuvampaa, Tero jatkaa.

Huoltomiehen toimeentulo

Isoihin huoltopisteisiin on huoltoa monesti ohjattu, mutta se tarkoittaa aina huoltotoimintaa palkatulla henkilöstöllä. Muutaman yrittäjän hoitama piste on kokonaisuuden kannalta ehkä kaikkein toimivin, kun joku voi olla lomalla sesonkien ulkopuolella ja sesongit voidaan tehdä töitä kaksin käsin.

– Yrittäjänä ja omassa kiinteistössä on kuitenkin joustavinta tehdä huoltotyötä, kun tilivelvollisuus on vain asiakkaille ja itselle. Kun yrittäjä hankkii varaosia etukäteen hyllyyn, hän ostaa ne omalla riskillään, mutta palvellakseen asiakkaitaan. ”Se tavara, mitä on hyllyssä, ei ainakaan juutu kuljetuksiin ja niillä osilla asiakasta voidaan auttaa heti”, Timo muistuttaa.

Asiakaspalvelu ratkaisee

– Kyllähän yrittäjänä toki joskus joustetaan liikaakin, mutta tällöinkin tavoitteena on saada asiakkaan kone kuntoon. Palvelussa kuitenkin ratkeaa se, miten me asiakkaiden silmissä ja markkinoilla menestymme, Tero tiivistää.
Se huoltoliiketoiminnassa on hankalaa, että asiakasrekistereitä voi ostaa, mutta asiakkaita ei. Jokainen asiakas tekee oman ratkaisunsa siitä missä hän koneensa huoltaa.

– Kukaanhan ei takaa huoltomiehen toimeentuloa, kun tälle alalle lähtee ja siksi kaiken pitää lähteä pienestä. Me olemme jo alalla olleet vuosia ja useimmat asiakkaat ovat tuttuja jo vuosien takaa, Tero kertoo

– Täytyy tunnustaa, että viime vuonna emme puhelimessa pystyneet palvelemaan kaikki asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla, Risto pahoittelee. Hän jatkaa, että suuri osa työstä on huollon lisäksi neuvontaa. Etenkin ne, jotka hankkivat varaosia meiltä saavat neuvot kaupan päälle. Nämä koneet kun ovat kuitenkin tuttuja meille ja kaikkien ei aina kannata hankalimmalla tavalla konetta korjata, kun helpompia tapojakin on jo tässä vuosia harjoiteltu.

Huoltoyrittäjän haasteet

Pitää muistaa, että kahdeksan tunnin työpäivään ei saada kuitenkaan asiakkaalta laskutettavia tunteja kuin enintään 5 tai 6 omallakaan hallilla. Vastaavasti, kun liikutaan huoltoautolla, samassa ajassa ei saada kuin 3–4 laskutettavaa tuntia.

Jos on paljon pieniä huoltotöitä, ne pitää keskittää samalle reissulle, muuten työaika menee ajeluun. Sillä tulolla ei huoltoyrittäjä elä ja eikä homma pyöri. Tuntilaskutus pitäisi lähteä hallilta, koska vaihtoehtoinen tapa hoitaa siirtyminen on, että asiakkaan kone tulee tavalla tai toisella huoltopisteeseen. Sekin vaatii aikaa ja joskus lavetin.
Mitä enemmän on samantyyppistä traktorikalustoa huoltoyrittäjän alueelle, sitä varmemmin koneet saadaan toimimaan.

– Mitä enemmän taas myydään uniikkeja traktoreita, sitä haasteellisempaa se on huoltoyrittäjälle. Aina huoltoyrittäjällä ei ole edes tiedossa, mitä ominaisuuksia koneeseen on tilattu, Risto kertoo.

Varaosia vanhempiinkin traktorimalleihin

– Kun meillä alue on laaja ja alueella on kohtalaisen vahva CASE IH ja New Holland -kanta, olemme myös hankkineet hyllyyn varaosia kyseisiin merkkeihin. Kun K-Maatalous purki omaa varaosaverkkoaan ja luopui esimerkiksi vanhempien CASE-traktoreiden, New Hollandin, Claasin ja SDF:n eli Same Deutz-Fahr varaosista lunastimme ne kaikki. Mukana tuli myös monien muiden merkkien varaosia, Risto kertoo.

Risto jatkaa, että pienemmällä yrityksellä, jossa tekijöitä olisi vähemmän, ei olisi mitään mahdollisuutta investoida varaosiin, joita tuodaan rekkakaupalla. Olemme kuitenkin aikaisemminkin ylläpitäneet laajaa varaosavarastoa ja meiltä myös kysytään varaosia. Tästä on tullut hieman pienimuotoisempi tukku, kun toimitamme varaosia ympäri maata.
– Selvittelimme pitkään etukäteen, miten varaosien osto oikein vaikuttaa huoltoliiketoiminnan talouteen. Kyse on kuitenkin tavaran ostamisesta varastoon, jonka kiertonopeus on joskus hidasta, Risto jatkaa.

Kierto ja katteet

– Varaosapuolella ovat katteet pudonneet ja liiketoiminta on monilla isoilla yrityksillä ehkä kannattamatonta. Meilläkin pitää sitoa pääomia, mutta varaosavarasto ylläpitää myös omaa huoltotoimintaamme ja saamme tänne varaosat kätevästi. Ja kun asiakas saa täältä hankittua varaosat, tulee asiakassuhteesta pysyvä. Eihän se vanhakaan traktori tai puimuri vähällä mihinkään häviä, Risto pyörittelee ajatuksia.

– Varaosakauppaa on tehty ennenkin. Viime vuonna ostimme kerralla Deutz-Fahrin varaosat, kun K-Maatalous luopui niistä, eikä kiinnostuneita ollut kovin montaa. Nyt pitää tunnustaa, että Keskon puolesta oltiin meidän suuntaan reiluja, kun saimme selkeät listat, mitä varastossa oikein on. Niistä osista maksettiin ja kaikki piti ottaa, Risto kertaa. Lähes kaikkien merkkien varasosia meillä on hyllyssä, mutta esimerkiksi Caseen meillä on 1700 nimikettä, Risto täsmentää.

– Tero tietää ja muistaa New Hollandin osat ja minä taas muistan CASE:n, Risto lupaa.
Riston, joka on aiemmin hoitanut osaltaan huoltoa, työnkuva on muuttunut kokonaan, kun hänestä on tullut ”varaosavastaava”. Osia toimitetaan vaihtelevasti pääasiassa postin ja matkahuollon kautta.

Useampia varastoja

Varaosien kanssa on pyöritty ja voimisteltu positiivisesti, kun nyt on käytettävää ja myytävää tavaraa paljon. Nyt on useampi halli täynnä tavaraa ja tässä vaiheessa pitää vain luottaa muistiin, missä kaikki oikein ovat. Vääksyssä on esimerkiksi kaksi hallia ja yksi navetan parvi täynnä.

– Tuottovaatimus varaosamyynnillekin pitää olla. Tämä tarkoittaa sitä, että varastoa ei voi olla monessa paikkaa ja meidän ajatuksena on se, että kun lopulta varaosat ovat yhdessä paikkaa, se työllistää yhden miehen, Risto pohtii.

– Kun tässä saadaan kaikki kuntoon, varaosapuolemme muuttuu yhä enemmän valtakunnalliseksi kun nytkin lähtee varaosia joka päivä ympäri Suomea, Risto esittelee
Osa varaosista on syötetty koneelle, mutta sitä pitää tehdä vielä monta kuukautta muiden töiden ohella.

Haastavat puimurit

– Puimureiden huolto on haastava juttu. Puimurit voisi huoltaa syksyllä heti korjuukauden jälkeen, mutta se tarkoittaa reilun kuukauden yht´mittaista ponnistusta. Samaan aikaan pitäisi huoltaa myös traktoreita.
– Jos puimureita huolletaan talvella, se ei onnistu yleensä tilalla, vaan puimuri pitäisi saada lämpöiseen halliin. Siirto huoltokorjaamoon pitää tehdä mielellään plussakelillä ja silloinkin pitäisi olla talvipolttoaineet koko polttoainejärjestelmässä, Timo muistuttaa.

Puimurinvaraosahuolto hankalaa

Suomessa vain on vanha puimurikanta ja niihin ei enää tahdo saada varaosia. Ongelmana Suomessa puimuripuolella on pieni vuosittainen käyttömäärä ja puimurin pitkä käyttöikä. Se tarkoittaa sitä, että vaikka aikoinaan samankokoisia ja tyyppisiä puimureita oli muuallakin Euroopassa, nyt ne ovat hävinneet.

Puimureiden varaosatkin liikkuvat satunnaisesti. Kuivana vuonna voimansiirto ei ole koetuksella, mutta märkänä vuonna se taas on ja saattaa olla että kytkintä tai vetoakselia, jota ei ole kysytty moneen vuoteen, kysytään yht´äkkiä samana päivänä monta kertaa. Tällöin pitäisi osa olla varastossa, koska Keski-Euroopan varastoissakaan niitä ei enää ole. Ja jos ei niitä ole, osia pitää sitten teettää muutama kappale.

– Voimansiirron osatkin ovat kyllä vanhoihin koneisiinkin tarvittaessa sorvarilla teetettävissä. Tärkeää on se, että puimuri saadaan taas liikkeelle, vaikka rikki olisi mennyt vain yksi olennainen ”kikkare”, Tero muistuttaa.

Purkupuimureita on olemassa. Osa merkeistä on purkajalle helpompia, toisiin taas purkupuimureista ei löydy oikein mitään, kun osat on jo aikoinaan haettu.
Puimureita huoltoon
Puimureita on kierrossa huoltoringissä vuosittain säännöllisesti vajaa 100. Puimurit hoitaa yleensä Tero.
– Meille tulee puimureita huoltoon noin 100 kilometrin säteellä. Ne, jotka ovat 50 kilometriä lähempänä, melkein ajetaan tänne ja nytkin on puimuri tulossa huoltoon, kunhan keli on sopiva, Tero kertoo.
2000 -luvulla on ollut vuosittain 6–10 luovutushuoltoa ja se on ollut merkittävä työllistäjä. Tänä vuonna luovutus huoltoja ei montaa tule ja siksi ehditään keskityttyäkin nimenomaan ylläpitohuoltoihin.

Puimuri talvella liikkeelle

Puimurin käynnistäminen talvella ei ole aina mahdollista eikä oikein suotavaakaan, jos talvikäynnistykseen ei ole varauduttu. Polttoainetankissa on kesämoottoripolttoaineet, moottorissa 15 W -40 moottoriöljyt. 80–90 hydrauliikkaöljy ei ole tule purkistakaan pois pakkasella.

Jos ja kun puimuria talvella huoltoon suunnitellaan tuotavaksi, pitää talvikäynnistykseen varautua etukäteen. Jos puimuri on varastossa puolilämpimässäkin hallissa, saadaan se sopivasti kyllä liikkeelle.

Huolto talveksi

Huoltoyrittäjiä on toki helppo neuvoa, että tehkää asiakkaiden puimurihuoltoa talvella. Se ei ole helppoa, jos asiakkaat eivät pidä talvihuoltoa mielekkäänä. Toki muutaman asiakkaankin puimurin talvihuolto vähentää kesän kiireitä varsinkin, jos kyseessä on isompi huolto. Puhkiruostuneiden viettopintojen korjaus tai kohlinlaakereiden vaihto kestää kuitenkin useamman päivän.

– Kausihuollon aikana perusremontteihin ei oikein ole aikaa, Tero pohjustaa tulevaa kautta.
Osa kausihuolloista olisi hyvä ja voidaan toki tehdä puintiajan jälkeen, jolloin saadaan vaikka lista käteen asioista, jotka on havaittu puintikaudella ongelmaksi. Monilla isännillä on talvella mielessä, että puimuriin piti tilata huolto jonkun vian vuoksi, mutta se ei tule mieleen, että miksi piti. Helpommalla pääsee, kun katsoo koneiston käyttökaudella ja kirjaa viat paperille ylös.

– Sekin riittäisi alkuun, kun vuosittain 5–10 % puimurinomistajista vaihtaisi talviajan huoltoon. Tällöin puimurit ehditään hoitaa kuntoon ja aikaa jää sesonkina hoitaa pakollisia korjauksia, Tero motivoi.

Ensiapuhommia

Huolto- ja ensiaputilaukset on keskitetty Hollolassa Terolle.
Huoltoyrittäjän elämä on tiettyinä päivinä pelkkää ”ensiapua”. Ensiaputyöt menevät muiden töiden edelle. Joskus vedet purskahtavat pihalle ja traktori jää keskelle ristetystä. Tällöin joudutaan tekemään priorisointeja ja päivää pitää venyttää. Valitettavasti joku muu joutuu töineen silloin yleensä odottamaan.

Alkuperäistä vai tarviketta

– ”On todettu, että tarvikeosaa ei vain voi joka paikkaan laittaa”. Ongelmia on usein, jos ei tiedä, missä tarvikeosa toimii. Pääsääntöisesti suosittelemme alkuperäistä. Etenkään huoltoyrittäjälle asiakas ei ole valmis maksamaan muutaman päivän tai vuoden sisään kahta tai kolmea startin tai vesipumpun vaihtoa ja sitten pitäisi maksaa vielä ne osat pariin kertaan. On vain kokonaistaloudellisesti edullista käyttää kerralla toimivaa osaa, Tero muistuttaa.
– Ja vaikka kuinka väitetään, että tuote on sama, saattaa vaikka suodattimessa olla eri kierre kuin mikä jalkaan sopii. Tarvikeosaa ei mielellään asiakkaalle edes tarjoa, jos ei ole aivan varma, että osa sopii ja se toimii kuten alkuperäinen, Tero jatkaa.

Grenen tuotteet hyllyssä

– Kun puimureiden kanssa ollaan paljon tekemisissä, ja muutenkin tarvitaan erilaista osaa ja tarviketta, olemme yhteistyössä myös Grene Oy.n kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme partneri ja myymme Grenen tuotteita Päijät-Hämeessä. Tuolla yhteistyöllä on iso merkitys meille, kun myymme piikkilangasta lähtien kaikkia tarvikkeita, Risto kertoo.

– Esimerkiksi puimurin kulutusosia tilaamme varastoon ja merkittävä osa tuosta osamäärästä asennetaan suoraan asiakkaan puimureihin täällä huoltohallilla, Risto esittelee.
– Grenenkin tuotteista pitää olla varastoa myös meillä, kun Kemiöstä toimitukset meille ovat kerran viikossa. Se tuossa puimurikorjauksessakin on haaste, että varaosat on oltava hyllyssä ja osat on tilattava etukäteen. Nyt keväällä pitäisi melkein jättää tilaukset ensi syksyn huoltoihin. Tällä alallakin pitää olla melkein profeetta ja varasto vain kasvaa joka kierroksella, Risto pohtii huoltoyrittäjän töitä.

Työkoneet kiiretapauksia

Yleensä huoltohallilla ei näy työkoneita säännöllisesti huollossa. Kun niihin tulee vikaa, paalainta tai käärijää käydään sitten korjaamassa sesonkina pellolla.
– Kun isännän tai kyläsepän hitsaustaidoista ei ole apua ja pitää laittaa heinäkone kuntoon, soitetaan yleensä meille. Tämä tarkoittaa yleensä anturivikaa paalaimessa tai käärijässä. Paalaimiin ja noukinvaunuihin on hieman enemmän panostettu ja meillä on käytössä teroitin silppurin terien teroittamiseen, Tero esittelee.

Etukäteistiedusteluja

– Meille myös tulee asiakkailta soittoja, että jos ollaan hankkimassa jotain erikoisempaa konetta, löytyykö varaosia ja huoltopalveluita. Tämä on toimiva tie, koska mielellään asiakkaalle sanoo, mitä koneita olemme huoltaneet ja minkä koneiden kanssa tullaan hyvin toimeen. Esimerkiksi yksi asiakas soitti Claasin Jaguarin huoltopalveluiden saatavuudesta ja ostopäätös oli tämän jälkeen helpompi tehdä, Risto kuvailee.

Neuvoja

– Asiakasta ei jätetä osan kanssa yksin. Meillä on varaosamyynnissä se hyvä puoli, että olemme olleet itse mukana huoltoyrittäjänä niin monta vuotta, että asiakasta on mahdollista neuvoa myös osan asennuksessa, Risto tiivistää.
Pelkällä huoltotyöllä ei elä autopuolella saatikka traktorihuollossa. Rinnalla pitää hoitaa myös varaosia ja siitä saadaan toimivaa synergiaa.

Lue seuraavaksi