Bioenergiaketju hallintaan vuosikymmenien kokemuksella

Puun hyödyntämisessä ja nuorenmetsänhoidossa Risto on isäntälinjan kaluston puolestapuhuja, jolloin kevyellä kalustolla saadaan metsä kasvavaan kuntoon.
Taustalla pyörii kuitenkin koko ajan myös uusia ajatuksia, miten bioenergian tuotannosta saadaan kannattavaa liiketoimintaa.

– Kun metsässä on harvennuksilla, uusia tuotekehitysjuttuja on mielessä koko ajan, Risto kertoo.

Ketju kannolta lämmöksi ja tuhkaksi

Riston hoidossa on nykyään bioenergian hankinta, varastointi, haketus ja energian tuotanto.
– Vuodessa pitäisi saada haketta noin 800 irtokuutiometriä, jotta saadaan rakennukset pysymään lämpöisenä, Risto laskee. Ja siihen on tehtävä työtä, kun tavara ei liiku kädet taskuissa tien varteen, Risto jatkaa.

Kun kerätään puuta energiakäyttöön, pitkälle ei pötkitä latvoilla ja neulasilla. Mukaan tarvitaan myös runkotavaraa, josta lämpöä irtoaa, Risto muistuttaa. Kun Naarvan kouran kanssa tehdään harvennusta, päästään valitsemaan parhaat rungot kuitu­pinoon ja loput voidaan kerätä energiapuuksi.

Uutta kalustoa

– Metsiä ei ole meillä hoidettu kuin raivaamalla kahteenkymmeneen vuoteen ja nyt kun on aikaa, teen harvennuksia.

– Viime keväänä hankin uuden Valtran N121 Hitech:in metsävarustuksella nimenomaan metsäkäyttöön, kun hoitamattomia metsiä täälläkin päin on paljon Risto kertoo. Käytössä on 8,3 metrinen Kronos 5000 L ja Naarvan 1000-23 koura, joten aivan joka puun tyvelle ei tarvitse harvennuksilla yhdistelmällä mennä.

Traktoriyhdistelmä on kaikilla herkuilla, kuten proportionaali pöydällä. Etenkin metsäajossa on kätevää, kun istuin on taaksepäin ja ohjainlaitteet on käännetty joystickiin. Vivusta traktori kulkee siis eteen ja taakse. Samasta vivusta ohjataan myös ohjausta.
Risto raivaa 70-luvun lopulla istutettuja ja kylvettyjä männiköitä. Silloin myrsky kaatoi paljon metsää täällä ja metsät uudistettiin istuttamalla. Nyt on harvennuksen aika.

Markkinatilanteen mukaan

– Markkinatilanteet muuttuvat ja harvennuksilta tulevan kuidun hinta vaihtelee. Tällä yhdistelmällä päästään harvennuksilta ottamaan sellaista tavaraa, josta saadaan paras hinta, Risto muistuttaa.

Valintaa metsässä

Kun samaan aikaan harvennuksella tehdään sekä pinotavaraa että energiapuuta, voidaan valintaa tehdä metsässä joustavasti.

– Ei ole mieltä yrittää tavoitella massatavarapinoon kaikkea, mitä sinne periaatteessa voisi laittaa. Nyt kun harvennuksella on pitkää ohutta mäntyä, olen ottanut sitä ylimäärin energiakasaan. Vaikka männystä olisi periaatteessa tullut kaksikin massapölliä, nopeammin saan puun käsiteltyä, kun otetaan vain yksi 2,7-5,5 metrinen massapölli ja senkin latvaläpimitta on yleensä vähintään kahdeksan senttiä.

– Kun runkotavaraa on myös energiapuupinossa, syntyy siitä pesässä muutakin kuin kipunoita.

– Tänä talvena olen tehnyt tähän menneessä 200 kiintokuutiometriä kuitua, kun kaupan kokonaismäärä on UPM:n kanssa 500 kuutiota. Kun samaan aikaan teen energiapuuta, voin valita, mitä mihinkin pinoon tehdään. Jos rungot ovat suoria ja pinotavaraa tulee helposti, silloin tehdään sitä. Mutkaisesta rungosta tulee yhtä hyvin energiaa kuin suorastakin rungosta.

Ennakkoraivaukset tärkeitä

– Kun harvennuksia tehdään, pitää työn olla mielekästä. Ennakkoraivaukset on syytä olla tehtynä, muuten konetyöstä ei tule mitään.

Yhdistelmällä metsässä

– Valtrassa on ketjut joka kulmassa, jolloin sillä näissä maastoissa päästään kyllä mihin vain, Risto kehuu. Kun koneella liikutaan ja se halutaan pysäyttää, painetaan jarrua ja kone pysähtyy ja automatiikka hoitaa nelipyöräjarrut päälle. Metsäohjaamon katosta harvennettavan puuston näkee paremmin kuin tavallisesta ohjaamosta, Risto kehuu.
– Uusiin ohjaimiin en ole vielä oikein tottunut, mutta minulla on vielä vuosia aikaa harjoitella, Risto nauraa.

Karsinta pystyssä

Kun Naarvan kanssa ollaan metsässä, puut saadaan kätevästi karsittua pystyssä. Karsinta voidaan tehdä pienioksaisissa puissa kouraa ylös tai alaspäin liikuttamalla.
– Karsin yleensä rangan niin korkealle, kuin se helposti menee riippumatta siitä, tehdäänkö massaa vai energiapuuta.

Paksumpioksaiset puut pitää karsia ylhäältä alaspäin ja silloin etenkin isojen oksien katkeamista edesauttaa alapuolelle hitsattu terä.
– Pikku pakkasella oksat napsahtavat näteimmin poikki. Ja kun puu karsitaan reilusti, kuivuu se paremmin.

Hydrauliikalla poikki

Naarvan koura on siitä kätevä, että tässä ei tarvitse viilailla terää. Puu katkaistaan hydraulikäyttöisellä terällä. Terällä napsaistaan latva poikki ja se nostetaan ajouran varteen energiapuukasaan. Yleensä reilu viisimetrinen tyvi taas katkaistaan viimeisenä ja nostetaan kuitupuukasaan.

– Paksumpikin, noin parikymmentä senttinen, harvennusrunko katkeaa yleensä molemmilta puolilta leikkaamalla, Risto kuvailee.

– Tässä saa rinnalla olla todella reipas metsuri, että samaan tahtiin töitä tekee, eikä tässä kastu ollenkaan kintaat eikä hartiat, Risto kuittaa.
Nyt kun energia käytetään omassa taloudessa ja oman yrityksen tilojen lämmittämiseen, on menekki taattua.

– Tälle energiapuulle pitäisi markkinoilla kyllä löytyä jo hintakin. Samoin tekijän pitäisi saada korvaus työstään. Harvennuksien teettäjähän ei ole merkittävää tuloa harvennuksilta saanut, mutta energian hinnan noustessa, alkaa energiapuullekin löytyä hinta, Risto pohtii.

Hakkeella kysyntää

Nyt kun turvetta ei ole saatu parina vuonna kulutusta vastaavaa määrää, hakkeesta ollaan jo valmiita maksamaankin.

– Hakkeelle on ollut kysyntää ja olen ostanutkin peittelemättömiä kasoja. Niissä, samoin kuin kasoissa, joissa ei ole kunnon aluspuita, vain on se ongelma, että niistä osa energiasta on jo haihtunut taivaan tuuliin, Risto pahoittelee.

– Biolämmittäjä on tähän mennessä ollut pitkälti auringon varassa. Hakekuivuri asia on päivänpolttava ja siitä katsellaan ja kehitellään tässä koko ajan. Kuivaaminen lisää kustannuksia, mutta kuivatettua haketta tarvitaan tulevaisuudessa. Kuivuri pitäisi vain saada sijoitettua mielellään vaikka vanhaan navettaan tai sikalaan, jolloin rakennus olisi jo valmiina, Risto pohtii.

Rangat varastoon

Rankakasat pitäisi saada vähintään puoli metriä irti maasta, jotta kasa kuivuu kunnolla. Etenkin mänty alkaa lahota nopeasti maassa.
– Nyt olen hakettanut viime vuonna tehtyä, peitettyä rankakasaa, kosteus on ollut 28-32 % välillä, Risto esittelee.

Rakennusjäte samoilla markkinoilla

Etelässä halpaa rakennusjätettä on saanut edullisesti haketettuna. Yleensä kuormalavoista ja rakennusjätteestä tehty hake on ollut nätin näköistä tavaraa, mutta hieman tikkuista. Yksin sellaista ei voi ongelmitta polttaa kuin tankopurkainasemalla.
Yhtenä vaihtoehtona ovat terminaalit, joissa käsitellään isompia määriä eri lähteestä tulevaa haketettavaa tavaraa.

Kun rankaa toimitetaan terminaaliin, on tärkeää sopia mittaamisesta. Mittaus ja etenkin punnitus puolustaa paikkaansa hinnanmääräytymisvaihtoehtona. Ajokoneissa on nykyään vaa´at, jolloin kuormat voidaan mitata kuormatessa.
Kasojen peittäminen puolustaa tässäkin paikkaansa, koska tällöin ostaja ei osta talvella lunta. Tähän mennessähän bioenergian myynti on ollut hieman vaikeaa myyjällekin. Hakkeesta pitäisi saada kuitenkin selkeä tuote, jotta se olisi kiinnostava vaihtoehto isollekin ostajalle.

Markkinoiden muutoksia

Kun puusepänteollisuudella on ollut tilauksia, sivutuotteena on tullut kuivaa tavaraa. Tästä on ollut edullista tehdä brikettiä ja pellettiä. Kun tarjolla oleva määrä nyt vähenee, tarkoittaa se, että pellettiä aletaan tehdä myös kokopuusta.

– Jos pellettiä tehdään kokopuuhakkeessa, siinä on oma markkinansa. Kokopuu pelletin tuhkapitoisuus on hieman korkeampi ja sille tulee markkinoilla oma hinta, Risto pohtii.

– Tästä voi kuitenkin tulla maaseudulle aivan uutta liiketoimintaa, kun harvennuksilta kerättävästä rangasta jalostetaankin suoraan markkinakelpoista energiaa. Määrää pitää vain olla riittävästi, Risto muistuttaa.

Kuivuriin lämpöä bioenergialla

Pitkän linjan bioenergiaihmisenä Risto on ensimmäisiä, joka otti bioenergian käyttöön tosissaan viljankuivauksessa.
– Kolmas uuni oli sellainen, jonka kanssa homma lopulta onnistui myös lajittelujakeen kanssa, Risto kertoo.

– Meillä viljaa on bioenergialla kuivattu viimeiset 13 vuotta ja olimme ensimmäisenä Suomessa liikkeellä, Risto muistelee. Hän jatkaa, että tämä on nyt kahdeksas syksy, kun esipuhdistajasta tullut tavara on ohjattu suoraan polttoon. Julkisuudessa kuivureiden hake ja vilja lämmityksestä on puhuttu enemmän viimeiset viisi vuotta.

– Pidän elintarvikkeeksi kelpaavan viljan polttamista epäeettisenä, mutta kaikki epäkurantti tavara on taloudellisinta polttaa, Risto kuvailee.

Vilja kuivaksi

– Esipuhdistajan laitamme aina niin isolle kuin mahdollista. Näin vältetään epäkurantin tavaran turhaa kuivattamista kuljettamista, Risto pohtii.

Kuivuria lämmitetään hakkeella ja esipuhdistajan kuivatettavasta erästä ottamat kevyemmät jakeet saadaan samalla hyötykäyttöön. Kun esipuhdistaja laitetaan isolle, saadaan kuivattavasta erästä pois kevyet jyvät, pöly ja rikkaruohon siemenet. Etenkin rikkaruohon siemenet tuottavat monesti paljon energiaa lämmitykseen.

– Viime syksynä kuivurin pannussa oli tuli yli 600 tuntia, jona aikana paloi 150 kuutiota haketta. Kuivatamme viljat puoleen hintaan siitä, mitä öljyn käyttäjät tekevät, Risto laskee.
– Etenkin öljykasvit ovat ruutia kattilassa, Risto painottaa. Ja kun viimeisenä syksyllä kuivataan yleensä rypsiä, kannattaa ottaa rypsin esipuhdistaja tavara perävaunun lavalle. Tämä tavara kannattaa sitten ottaa talvella käyttöön.

Muutamat lämpöyrittäjät ovat ottaneet esipuhdistajajaetta vastaan ja se on palvelus oikeastaan kaikille. Rikkaruohoisen kasan jättäminen pellonreunaan tai metsään ei ole oikein.

Lämpökontti

Omaa kuivuria lämmittävään lämpökonttiin on sijoitettu Mepun uuni ja Säätötulen syöttöjärjestelmä.

Kontti on vaihtolavapohjainen, ja seinät on koottu elementeistä. Tämä oli tehtaalla tehty kokeilukappale, jotta nähdään miten tämä toimii, Risto kertoo.
Kuivausta valvotaan logiikkaohjauksella ja hälytykset lähtevät tarvittaessa matkapuhelimeen. Kahden viime vuoden aikana kelloon on tullut yhteensä 1304 käyttötuntia.

Vaippa savuhormiin

Yksi mielenkiintoinen rakenneratkaisu on kuivurissa käytössä. Se on savuhormin ulkopuolella oleva vaippa, jolla imuun tuleva ilma lämpiää noin neljä astetta.
– Kaikki muut päästävät tämän lämmön taivaan tuuliin, Risto huomaa.

Monipuoliseen polttoon

Etenkin maatiloilla monipuoliseen polttoon tarkoitetun lämpölaitoksen valinta on paikallaan. Silloin ei lämmittäjä ole sidottu vain esimerkiksi pellettiin, jonka hinta nousee muun energian hinnannousun tahdissa.

– Energian hinnassa on tilapäisiä laskuja ja pitkiä nousuja. Hankkiessaan hakelämmityksen ollaan lämmittämisessä omillaan. Muutaman kymmenentuhannen euron investointi on toki iso, mutta samaan aikaan traktoreihin ja työlaitteisiin laitetaan isompia summia helposti. Kun hankitaan vaikka hakelämmityskontti, se on kalustoinvestointi ja samalla vaikutetaan merkittävästi maatilan talouteen, Risto pohtii.

Omia ratkaisuja

– Kun hakelämmitys rakennetaan, hinta ei merkittävästi nouse, vaikka tehot vähän kasvavatkin, Risto esittelee omia ratkaisujaan.
– Perusinvestointi kuten kanaalit maksavat aina. Ja jos samalla kattilalla saa lämpiämään useamman kiinteistön samalla kerralla, on ratkaisu taloudellinen kaikille. Meidänkin kattilasta lämpö johdetaan myös 200 metrin päähän kanaalilla tyttären ja vävyn taloon. Siellä ei ole kuin varaaja ja varaajassa lämminvesikierukka käyttöveden lämmitykseen.

Maatilalla taloudellista

Monet maatilat ovat siirtyneet jo hakelämmitykseen ja yhä useamman pitäisi niin tehdä. Useimpien metsästä ja pellolta tulee niin paljon poltettavaa tavaraa, että kaikkea sitä ei ehditä edes polttamaan.
Hakkeeseen siirtyminen onnistuu monilla vanhoillakin vehkeillä, jolloin kaikkea ei tarvitse laittaa uusiksi.

– Hakevarastoa ei välttämättä kannata rakentaa niin, että sinne päästään suoraan kippaamaan. Se vaatii aina paljon tilaa, Risto esittää. Kun varaston edessä on asfaltti ja kuorma voidaan kipata siihen, etukuormaajalla hake voidaan siirtää varaston perälle saakka ja koko varaston korkeus voidaan käyttää hyväksi. Kun lattialla on ritilät ja lattian alla kanaalit, saadaan varastossa myös kuivatettua haketta.

Hakkurikauppaa

– Tässä tehdään samaan aikaan hakkurikauppaa ja hakkureiden syöttölaitekauppaa. Olen myös aloittanut rumpuhakkureiden tuonnin. Uudet hakkurit ovat syöttöaukoltaan hieman isompia kuin perinteiset, kun niissä on 550 * 330 mm aukko. Tällöin hakkuriin sopii muutakin kuin ohutta rankaa. Kun käytössä ovat kahdet 70 – 40 millin seulat, tulee lopputuloksena tasaista haketta.

– Kun haketetaan kokopuurankaa, ja jos oksaa on hiemankin enemmän, pieneen kitaan tavaraa on vaikea syöttää. Ja kun on erilaisia kohteita, sekalaisen haketettavan tavaran määrä kasvaa.

Uusi hakkuri

-Uutta rumpuhakkuria olen rakentamassa Hyväkoneen poikien tekemän kevyen metsäperävaunun päälle, johon voimakoneeksi laitetaan 220 -heppainen Volvon moottori. Kun rumpuhakkuriin syötetään isompaa 20-30 senttistä runkoa, alkaa pikkutraktorin voima jo hieman loppua. Syöttöä helpottamaan asennetaan taitettava ”ruuhi”, jossa rankojen syötön kulkua kumimatolla ohjataan jalalla ohjaamosta.

Syöttöpöytiä

– Parikymmentä tällaista hakkurin syöttöyhdistelmää olen myynyt, eikä yksikään ole vielä tullut takaisin. Etenkin rankatavarassa hakkuri pelaa paremmin, kun syöttö on tasainen ja kuljettaja ehtii ottaa uutta tavaraa kouraan ennen kuin edellinen kourallinen on haketettu, Risto kertoo.

Yhdistelmä kulkee hakkurin perässä tiellä, kun se on perävaunu nupilla kiinni. Syöttökuljetin ei siis rasita kolmipistekiinnitystä. Aisa on tiellä ajettaessa pitkänä, jolloin syöttövaunu seuraa ajolinjaa.

Kun syöttökuljetin laitetaan työkäyttöön, nostetaan kuljetin kuormaajalla oikeaan linjaan hakkurin kanssa. Tämän jälkeen vedetään sylinterillä aisa sisään, jolloin hakkuri ja syöttöpöytä ovat yhtä puuta. Syöttöpöydän ja hakkurin välissä on kaulus, joka on saranatapilla kiinni. Kaulus ohjaa rangat kitaan.

Hydrauliikkaa

Voimansa syöttöpöydän kuljetin ottaa hakkurin alarullan hydrauliikan paluusta. Kuljettimen suuntaa ja nopeutta taas säädetään ohjaamosta jalkaohjauksella.

– Kun syöttöä voidaan ohjata ja syöttö on tasainen, saadaan myös hakkeesta tasalaa­tuista. Kumimaton päällä ranka kulkee hyvin, eikä lumi tartu siihen, Risto kehuu.

– Jalkaohjaus on tässä laitteessa ehdoton, kun äänestä kuulee vetääkö hakkuri vai ei.
Tasaisen syötön varmistaa vielä No Stress – toiminto. Kun hakkurin kopan ja torven käännöt toimivat myös ohjaamosta, saadaan hakesuihku suunnattua haluttuun suuntaan.

– Kun syöttö on kunnossa, niin 100-heppaisellakin traktorilla tekee Hakki CH260 hakkurilla haketta 40 mottia tunnissa.

Risto on paikalle jälleen maaliskuun toisella viikolla, joten tämän jälkeen Ristoa voi taas lähestyä lisätietoa saadakseen numerosta 0500-865820.