Uutiset

Yleinen

Bergmannit Kiuruvedellä

Jotta rehua saadaan riittävästi, pitää korjuualaa kasvattaa ja siksi korjuumenetelmäkin on vaihtunut pyöröpaaleista ajettavaan tarkkuussilppuriin. Pellot ovat aivan talouskeskuksen läheisyydessä, joten siirtomatkaa laakasiilolle on oikeastaan lyhin mahdollinen matka. Oma tarkkuussilppuri on käytössä ensimmäistä kesää.

Ketju kuntoon

Niitetty ja karhotettu sato silputaan kahteen perävaunuun. Kaksi perävaunua on karvan verran liian vähän pisimmillään ajomatkaan suhteutettuna, mutta kolmas vaunu joutuisi jo odottamaan pellolla. Kun vaunuja on kaksi, toinen ehti tulla siilolta takaisin pellon kulmalle, ennen toisen täyttymistä ja silppuaminen oli lähes taukoamatonta.

Bergmannin vaunut

Elovaara on hankkinut rehunsiirtoon kaksi samanlaista perävaunua, Bergmannin Variota, joissa päälirakenteet ovat vaihtoalustalla.
– Ensin vaihtoehtona oli, että hankkisin toisen kaksiakselisena kuten Vario 440 ja toisen kolmiakselisena, eli tyyppiä Vario 660, jossa on Tridem-akselisto. Kyseessähän olisi ollut sama vaunu mutta eri telirakenteella, Mikko pohtii. Lopulta päädyin kuitenkin kahteen samanlaiseen vaunuun, Mikko jatkaa.

Vähän vaurioita pellolla

Jos teli ei ole ohjautuva tai pakko-ohjattava, aina kaarroksessa, jommankumman akselin pyöriä väännetään sivuttain väkivalloin. Kaarteessa joko maa tai rengas antaa periksi. Rengas siis jättää alustaan mustaa tai maa murtuu. Murtuva nurmi lisää seuraavan sadon epäpuhtauksia.

– Oli kuitenkin tarve hankkia vaunut, jotka kulkevat myös huonoissa olosuhteissa, Mikko perustelee kahden kolmiakselisen vaunun hankintaa. Vaunun piti kulkea kevyesti myös pellolla ja siksi vaunuissa etu- ja taka-akselit ovat ohjattavia. Tällöin vaunu on kevyt vetää, eikä teli murra nurmen pintaa kaarteissakaan. Vaunut kulkevat 800:lla renkailla myös kevyesti pellolla. Molemmissa vaunuissa on hydrauliset jarrut ja kuorman tunteva alusta, jolloin niiden kanssa on turvallista liikkua.

39 DIN-kuutiota, lisälaidoilla 45

Bergmannin HT 40 lavoissa on umpiseinät sivuilla ja edessä verkkoseinä. Se riittääkin, että traktorin kuljettaja näkee täyttymisen alkuun. Silppurin kuljettaja näkee vaunun täyttymisen kyllä loppuun. Verkkoseinät ovat mukavat, mutta jos silppurilla tehdään vaikka sentin silppua, se tulee jo verkosta läpi.

– 45 kuution pohjakuljettimella varastettu rehulava on olosuhteissamme kätevä, Mikko kehuu.
Kipin nosto epätasaisella pohjalla laakasiilossa on aina riski. Kun laakasiilot ovat katettu, voidaan kuorman kanssa ajaa myös rehukasan päälle ja purkaa perävaunu turvallisesti pohjakuljettimella. Kolmiakselinen vaunu nousee rehuluiskaa hieman kevyemmälläkin traktorilla.

– Kun hankin rehuvaunuja, tavoitteena oli mahdollisimman vähän seisokkeja rehunkorjuu-aikana. Bergmannista kokemukset muilla ovat olleet hyvät eikä minullakaan ole moitittavaa. Esimerkiksi 25 tonnin mangaaniteräsketjut automaattisella kiristyksellä minimoi seisokit, Mikko perustelee.

Siilolla tampataan loivaa rinnettä kahdella koneella; pyöräkuormaajalla ja traktorilla. Leveään siiloon voidaan vaunulla ajaa toista reunaa ja samaan aikaan voidaan tasoittaa ja tampata koko ajan toista reunaa.

Seuraavana kokoviljaan

– Käytössä minulla on silppurissa neljän metrin levyinen noukin. Kun hankin ajosilppuria, niin sain toisilta ajosilppuria jo ajaneilta neuvon, että leveä noukin kannattaa ottaa. Silppurin kanssa kun ei ole tarkoitus mennä yleisille teille. Silppurilla, jossa on leveä noukin ajolinjat eivät ole niin tarkat kuin metriä kapeammalla pöydällä.
Tarkoitus on korjata samalla ketjulla myös kokoviljaa tarkkuussilppurin kuusi metriä leveällä suoraniittopäällä. Kauaa ei tarvitse odottaa, että vilja on valmista kokoviljaksi.
– Leikkaavaa Claasin pöytää ei olekaan vielä kokeiltu, Mikko tunnustaa.

Variolla monipuolisuutta

– Olisin toki saanut lisää kuutioita vaunussa liikkeelle, jos olisin hankkinut tavalliset rehuvaunut ilman irrotettavaa alustaa. Vaihtoalustavaunu tuo hieman lisää painoa, mutta se lisää myös monikäyttöisyyttä, Mikko perustelee hankintaansa.
Rehunkorjuun lisäksi alustaa käytetään kiinteän lannan levitykseen. Sonnien lanta on kiinteää tavaraa, eikä se oikein liiku lietevaunuilla.

– Otamme lannasta loputkin nesteet pois Miltonin separaattorilla. Kiinteän jakeen eli lannan levitämme Bergmannin TSW A 19 tarkkuuslevittimellä. Samalla levittimellä olemme muuten levittäneet maanparannusaineetkin peltoon, Mikko kertoo.

Uutta peltoa

– Uutta peltoa on raivattu runsaasti ja lisää raivataan koko ajan. Tähän tarvitsemme kalustoa ja Bergmannin alustojen päälle on tarkoitus hankkia myös dumpperilavat. Tämä on yksi syy, miksi hankimme Vario -vaihtoalustavaunut. Tällä rengastuksella päästään vallinkin päälle, Mikko kuvailee.

Kätevä vaihto

Molemmissa vaunuissa on sylinterit rungossa, jolla saadaan nostettua lavaa, asetettua jalat alle ja tämän jälkeen voidaan laskea runko alas. Tämän jälkeen voidaan ajaa vaunu seuraavan päälirakenteen alle. Alustan vaihto on nopea tehdä.

Molemmissa vaunuissa on voimanotto akselien läpiviennit vaunun takaosaan, jolloin tarkkuuslevitysvaunu voidaan laittaan kumpaan vaunuun vain.
– Ei ole väliä kumpaa vaunua missäkin töissä käytetään, kun vaunut ovat identtiset ja kytkennätkin ovat aina samat, Mikko perustelee valintaansa.

Turvallinen hankinta

Jollei olisi edessä uusien peltojen raivausta, olisi voinut valita tavallisenkin perävaunun.
– Näille vaunuille on käyttöä muillakin, jos jossain vaiheessa päädymme johonkin muuhun menetelmään. Toisaalta, kun perävaunut ovat monikäyttöiset, niin niistä ei kannata luopua. Ainoa juttu mikä tulee mieleen on se, että nämä mahdollisesti vaihdetaan jossain vaiheessa isompiin, Mikko pohtii.

Tiet kuntoon

Samalla kun uutta peltoa on tehty, myös peltoteiden kunnostukseen on panostettu. Vaikkei kuljetusmatkaa ole kuin kilometri, siirtoajossa ei turhaan hidastella. Ja pysyy kalustokin paremmassa kunnossa, kun tiet ovat tasaiset. Kun Bergmannissa on aisajousitus ja hydraulinen jousitus, antavat ne kevyen kulun tiellä. Hydraulinen jousitus antaa myös kevyemmän kulun pellolla, kun vaunu tasaa itse kulkuaan. Pehmeässä nouseva etuakseli helpottaa myös liikkumista.

– Lisää liittymiä pitää kuitenkin jossain vaiheessa rakentaa, jotta pois pellolta tallaamasta päästään mahdollisimman nopeasti. Jos yhtenäisen lohkon koko on useampia kymmeniä hehtaareita, kannattaa johonkin lohkon keskelle varata jo tiemaakin, Mikko pohtii.

Aperuokinta

Rehu varastoidaan katettuun laakasiiloon, josta se lastataan apevaunuun.
– Aperuokinta on ainoa mitä sonnien ruokinnassa ymmärrän, koska silloin voi käyttää eri komponentteja ja ruokinta on nopea tehdä. Komponentit pitää lastata ja sekoittaa. Sitä kuitenkaan on vaikeampi tehostaa ja/tai yksinkertaistaa, että ajan seosrehuvaunulla rakennuksen päästä sisään ja toisesta ulos ja läpiajon aikana tyhjemmän vaunun ruokintapöydälle. Toimintavarmuudessa ei tuolle pärjää ainakaan automaatti­ruokkija, Mikko kuittaa.

www.konefarmi.fi
www.l-bergmann.de

Lue seuraavaksi