Uutiset

Maa- ja metsätalous

Aurauskalustoa Oripäässä

Oripään lentokenttä oli tienhoitopäiville ainakin sopivan avara paikka, kun auraamaan piti päästä. Tien kunnossapitäjälle kaikkia normaaleja hankaluuksia aurauslenkillä ei tosin ollut kuten ylä- ja alamäkiä ja liittymästä eteen pukkaavia autoilijoita.

Lentokentälle aurattu parkkipaikka oli ajoittain aivan täynnä, joten järjestäjien odotukset yleisömäärästä ilmeisesti ylitettiin vaikka kylmä viima pyyhki kenttää. Paikkana lentokenttä oli kuitenkin normaalia ”pihaparaatia” luontevampi. Koneilla pääsi myös hieman kokeilemaan tosi töitä. Kuormattavia lumikasoja oli parkkipaikan reunassa ja aurattavaa ja lingottavaa lunta aivan riittävästi.

Oripään tapahtumassa oli mukana myös Challengerin telatraktori, jota koeajamassa kävi moni. Ensimmäistä kertaa Challenger oli Valtran osastolla esillä KoneAgriassa. Kokemuksena telatraktori oli toki mielenkiintoinen, vaikkei työlaitetta perässä ollutkaan.
Telatraktorin potentiaalisia käyttökohteita on Suomessa, mutta perinteiseen traktoriin verrattuna on rajoituksia hyvien ominaisuuksien lisäksi.

Telat hyötykäyttöön

Telatraktori ei ole kevyt, kun kyseinen Challeger MT 765C painaa noin 12,5 tonnia. Painoa toki pitää olla telakoneessakin, jos halutaan vetää raskaita työkoneita, jotka 320 hevosvoimalla (238 kW) saa liikkeelle. Voimakoneena Challegerissa on Caterpillarin 6-sylinterinen 8,8-litrainen moottori.

Telatraktorissa suuremman maahan kohdistuvan kosketuspinnan kautta saa aikaan vähemmän luistoa ja enemmän vetovoimaa. Pintapaine on kohtalaisen pieni, kun hankeen telan jäljen viereen jäi 44 numeron kengästä ja reilun 90 kilon omapainosta syvempi jälki.
Perinteiseen maatalouteen telatraktori sopii, mutta työkonekalustoa pitää monen uusia samalla kertaa. Suokoneeksi telatraktori sopii hyvin, joten Suomessa potentiaalisimmat asiakkaat ovat turveurakoitsijat. Talvikäyttöä voisi löytyä vaikka kalkin levityksestä. Levitysvaunu voisi olla pyörillä mutta ehkä mieluummin teloilla.

Jäisen liukkaalla pinnalla telatraktori ei ole parhaimmillaan ja esimerkiksi lumitöihin se sopii rajoitetusti. Voimaa toki piisaa, jos vain pito riittää. Sivuttaispito teloilla on vähäinen.
Challenger on ulkonäöstään huolimatta melko takapainoinen laite, joten etupainot ovat useimmiten tarpeen. Nokka on toki pitkä, mutta kun moottori on takana.

Telatraktoreita on paljon maatalouskäytössä isoissa maatalousmaissa. Tämä tarkoittaa isoja lohkoja ja lyhyitä siirtomatkoja. Suomessa telatraktorit sopivat myös maatalouskäyttöön, jos siirtoajon maksiminopeus 40 km/h ei häiritse.

Ajotuntuma

Challengerin ohjaamo on kuten muissakin traktoreissa. Ohjaamosta kuljettajalla on kuitenkin hyvä näkyvyys, kun korkeat takalokasuojat eivät rajoita näkyvyyttä sivulle. Ajo on yllättävän helppoa. Vaihteita voidaan vaihtaa kytkimellä tai ilman.

Suunnanvaihtajavivussa on parkkiasento, jolloin kone ei liiku. Kun parkkiasennon vaihtaa eteen- tai taakseajoon, ratin kääntö saa koneen pyörähtämään. Voima välitetään takapyörästä teloille ja ratin kääntö ohjaa tasauspyörästöä. Kääntö paikallaan on yllättävän äreä. Ajossa käännöksen jälkeen ohjaus keskittää itsensä, joten ratista irrottaminen saa koneen kulkemaan suoraan.

Vaihteistona Challengerissa on 16-vaihteinen vanha mutta toimiva Power-Shift, jossa kolme suurinta vaihdetta ovat siirtoajoon ja loput pienin välein normaaleja työvaihteita. Vaihteet vaihtuvat napeista ylös ja alas.

Käsikaasu

Moottorin kierrokset valitaan käsikaasulla. Poikkeuksena polkimissa, jotka ovat normaalit; kytkin ja jarrupolkimet, äärimmäisenä oikealla polkimella on käsikaasun vapautin. Kyseistä poljinta käytetään esimerkiksi päisteessä, kun käännytään hitaammin tai tieajossa, kun halutaan hidastaa nopeutta.

Ohjauslaitteet

Terminaali laitteisto-ohjaukseen on samanlainen kuin Fendtissä ja käytössä ovat samat vakionopeus- ja kierroslukutoiminnot. Päisteautomatiikka on sijoitettu samaan ergonomiseen kahvaan kuin vaihteet ja kaikki työhön ja ohjaamiseen liittyvät hallintalaitteet ovat kuljettajan käsillä.

Lue seuraavaksi