Asentajakoulutuksen jälkeen heti töihin

Viisi vuotta on kulunut siitä kun Urakointi Uutisissa julkaistiin juttu Agrimarketin huoltoasentajakoulutuksesta. Kyseinen juttu sisälsi kuvan muutamasta kyseisen kurssin opiskelijasta. Kuvissa näkyivät muun muassa Sami Uttula Paavo Silmärin kanssa korjaamassa John Deeren vaihteistoa. Pojat korjasivat silloin vaihteiston kuntoon, kertoo Sami nyt.

Viisi vuotta sitten Samilla ei ollut tietoa siitä, missä hän olisi opiskelun jälkeen töissä. Harjoittelupaikan hän kuitenkin sai Konehuolto P. Kula Oy:ltä Pöytyältä, joka oli jo pitkään ollut Agrimarketin Varsinais-Suomessa maatalouskonehuolto. Kula hoiti silloin jo myös metsäkonehuoltoa.

Harjoittelijasta työntekijäksi

– Harjoittelun jälkeen pääsin Kulalle saman tien asentajaksi ja muutaman vuoden tein pääsääntöisesti maatalouskonehuoltoa, Sami kertoo.
Kulalla oli samaan aikaan töissä myös Heikki Arola. Heikki oli ollut asentajakoulutuksessa vuonna 2004-2005 ja tämän jälkeen Kulalla töissä.

– Olin aikoinaan maata­lous­yrittäjä, jolla oli lypsylehmiä ja valintatilanne oli laajenna tai lopeta. Päätin valita jälkimmäisen ja pellot ovat nyt vuokralla. Huoltoyrittäjän ammatissa viljelytyöt eivät oikein käy sivutoimesta, Heikki pohtii.

Varsinais-Suomen Konehuolto

Heikki perusti Varsinais-Suomen Konehuolto Oy:n, joka virallisesti aloitti tammikuussa 2011 ja työntekijäksi Heikille lähti Sami Uttula. Yrityksen kolmas työntekijä Tuomas Parikka oli harjoittelussa Kulalla toissa kesänä ja siirtyi harjoittelun jälkeen Heikille töihin helmikuussa 2011, kun koulutus päättyi.

– Olemme siis kaikki olleet Kulalla töissä ja hyvässä hengessä yhteistyötä jatketaan Kulan kanssa edelleen. Me keskitymme maatalouskoneisiin ja Kula metsäkoneisiin, Heikki kertoo.
– Kun aikoinani lähdin kurssille oli minulla optio Kulan kanssa työpaikasta, mutta yrittäjyyskään ei ollut ihan mahdoton ajatus, Heikki tunnustaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna muutaman vuoden työkokemus on helpottanut yrittäjäksi lähtemistä. Myöskään Samille huoltoyrittäjyys ei ollut välttämättä ensisijainen tavoite.

– Kyllähän koulutuksen jälkeen ensin työnteko asentajana on turvallinen vaihtoehto, jolloin näkee sopiiko työ ja mahdollinen yrittäjyys, Heikki kuvailee. Sami jatkaa, että vaikeampaa olisi ollut yrittäjänä aloittaa. Kurssilla oppii paljon, mutta uusia asioita tulee jatkuvasti eteen myös käytännön töissä. Jos huollon lisäksi pitäisi hoitaa myös yritystä, on homma jo haastavampaa.

– Varsinais-Suomen Konehuollon perustamiselle tilanne oli otollinen, kun maata­lousasiakkaat olivat tuttuja ja teimme heille töitä jo Kulalla, Heikki kertoo. Konekantaa ja asiakkaita tällä alueella toki on, jos ja kun he meille löytävät, Heikki toteaa.

Koulutus opettavaa

– Olin aikoinaan kyllä ajanut muutaman kerran John Deereä, kun hakeuduin asentajakoulutukseen. Maatalouskoneet ja niiden tekniikka oli muutenkin tuttua kotitilalta. Sen vaihteiston saimme silloin kyllä Paavon kanssa ilman takapakkeja kuntoon, Sami kehuu. Tuomas on myös maatilalta kotoisin, joten maatalouskoneet ovat tuttuja.
– Koulutushan keskittyy traktoreihin ja puimureihin, jotka ovat kokonaisuuden kannalta merkittävimmät koneet. Työlaitteita käsiteltiin, mutta kutakin vähemmän, koska niissä kirjo on suuri, Sami toteaa. Heikki jatkaa, että meidän alueella ei juuri ole esimerkiksi tarkkuussilppureita tai noukinvaunuja. Kasvinsuojeluruiskuja, suorakylvökoneita ja esimerkiksi kanttipaalaajia taas on enemmän kuin monella muulla alueella.

Huolto tiimityötä

Huoltohalliin sopii muutama traktori ja puimuri. Töitä saadaan limitettyä, kun tilaa on riittävästi ja yhden koneen huollon keskeytyminen vaikka osan puutteeseen ei jumiuta huoltohallia. Kun asentajia on kolme, voidaan yhdessä tehdä myös isommat huollot. Etenkin kun lähdetään huoltoautolla asiakkaalle hoitamaan esimerkiksi isompia huoltoja, niin toinen asentaja on yleensä suureksi avuksi jossain vaiheessa.
Huoltoautolla lähtee se, jonka työtilanteeseen lähtö parhaiten sopii. Huoltoauto on varustettu suunnilleen samoilla työkaluilla kuin huoltohalli.

– Monesti jos koneeseen tulee joku häiriö, kannattaisi miettiä pari kertaa, mistä aloitetaan. Useimmiten katsotaan kuitenkin rekisteröityneet vikakoodit ja lähdetään niistä. Vika voi kuitenkin löytyä myös muualta kuin vikakoodien takaa, Sami muistuttaa. Etenkin vianetsinnässä tiimityö nopeuttaa ratkaisun etsimistä.

Huollosta dokumentointiin

– Kun pojat hoitavat huoltoja, he myös kirjaavat käytetyt varaosat ja kirjoittavat muistiin, mitä töitä koneen kanssa tehtiin, Heikki kertoo. Heikki jatkaa, että kun kaikki työt on dokumentoitu, myös laskun esittäminen asiakkaalle on perustellumpaa. Teen itse lopullisen koosteen asiakkaalle ja lähetän laskun.

Jatkokoulutus tarpeen

Etenkin työkonepuolelle on järjestetty asentajien jatkokoulutusta, koska työkoneita käydään vähemmän läpi asentajakoulutuksessa.
– Esimerkiksi itse olen käynyt Saksassa Kronella kanttipaalaajien huoltokoulutuksessa, joka on täsmäkoulutusta. Kaikki huoltokorjaamot eivät sitä koulutusta tarvitse, jos alueella ei ole paalaajia. Kasvinsuojeluruiskut ovat myös tärkeä tuote tällä alueella, Heikki kertoo.
– Traktori- ja puimuripuolella jatkokoulutusta järjestetään, kun markkinoille on tulossa uusi malli.  Sampon uusista puimureista oli jo koulutus ja lisää koulutuspäiviä on ilmeisesti tulossa, Heikki muistelee.
– Jatkokoulutusta on ollut viisi, kuusi päivää vuodessa ja koulutus on välttämättömyys, jotta uusien koneiden kanssa selviää, Tuomas jatkaa.

Kronen paalain kuntoon

– Kun olen kanttipaalainkurssin Kronella käynyt, niin hoitelen vikahälytykset yleensä itse. Pojat kyllä pystyvät hoitamaan huollot täällä ja tarvittaessa kysyvät minulta neuvoja, Heikki toteaa. Kun kanttipaalaajaan tulee vikaa, sen korjaaminen saattaa olla joskus haastavaa. Yleensä vika on solmijassa, joka on paalaimen herkin paikka.

Puimurihuoltoja lähes tasan

– Puimureissa Varsinais-Suomen Sampon ja John Deeren huoltoja tehdään meidän alueella melko lailla sama määrä. Etenkin isoja Jontikoita on myyty tälle alueelle viime vuosina enemmän, Heikki kertoo. Sampon huoltojen suhteellista vähäisyyttä selittää myös se, että muutama muu huoltoyrittäjä tekee vain Sampon puimureiden huoltoa.
Puimureiden huoltoa jätetään onneksi nykyään enää harvoin viime tinkaan. Puimureille huoltoja tilataan heti puintien jälkeen, mutta myös talvella ja heti keväällä, kun ilmat lämpenevät.

– Suuri osa asiakkaistamme on maataloustaustaisia, jotka monet tekevät myös urakointia omien töiden ohella. Lähes kaikki asiakkaat ovat 50 kilometrin säteeltä. Toki huollettaviin koneisiin sattuu myös harvinaisempia koneita kuten golfkenttien hoitoon tarkoitettuja leikkureita, Heikki luettelee.
Huoltotoiminnassa on kausivaihteluita, mutta töitä on kuitenkin kohtalaisen tasaisesti. Kevään traktorihuoltojen jälkeen alkavat heinänkonehuollot ja jatkuvat sitten puimurihuolloilla.

Hinnat kohtuullisia

Monesti puhutaan huollon hinnoista. Verrattuna auto­huoltoihin traktorihuoltojen hinnat ovat kohtuullisia ja jos niitä vertaa hallittavaan konerepertuaariin ja haastavuuteen, niin huollon hinnat ovat edulliset.
– Se hinnoittelussa monesti mietityttää, miten esimerkiksi vianetsintä saadaan kokonaisuudessaan laskutettua. Vianetsintä ei ole aina helppoa ammattilaisellekaan. Joskus vaihdetaan komponentteja, joiden vaihto ei johda haluttuun tulokseen ja turhaan vaihdetut komponentit puretaan pois.

Sesonkina pidempään

Normihuoltoon on nyt vajaan viikon jono ja pahimmillaan on noin parin kolmen viikon jono, Heikki kertoo.
Etenkin ne koneet, jotka tuodaan tänne huoltohalliin, sopivat monesti jonkun päivän välitöiksi. Jos työ tehdään asiakkaalla, varataan matkatöitä yleensä enemmän samalta suunnalta ja hoidetaan kaikki kerralla. Kulkeminen vie normityöajasta yllättävän paljon aikaa verrattuna huoltohallihuoltoon.

Joskus asiakkaalla on käytettävissään siisti ja lämmin huoltohalli. Joskus töitä tehdään taivasalla säiden armoilla. Pääsääntöisesti asiakkaat kuitenkin tuovat koneensa huoltoon, mikä on monesti myös asiakkaan kannalta edullisin vaihtoehto.
– Kun on kiire ja töitä pakkaa jonoon, pojat tekevät kyllä reippaasti iltaa ja viikonloppuakin, Heikki kehuu. Asiakkaiden koneet yritetään saada kuntoon, jotta työt jatkuvat sesonkinakin. Joskus soittoja tulee hätätilanteessa iltaisin ja viikonloppunakin.
– Koulutuksessa aikoinaan kerrottiin, että pitkää päivää ja viikonloppujakin töissä saattaa vierähtää, Sami nauraa.
– Asiakkaat ovat pääsääntöisesti täsmällisiä, kun tuovat koneet varattuna oikeana päivänä huoltoon, Heikki kiittelee ja jatkaa, että itse sen sijaan olen joskus hieman ylioptimistinen läpimenoaikojen suhteen.

Onnistuminen palkitaan

Haasteellisin osuus työssä on löytää vika. Se on merkittävä kannustin, kun kone lähtee pihasta ja pariin vuoteen ei taas kuulu mitään korjausmielessä. Monesti ennakoiva huolto pelastaa asiakkaan koneen isommalta vahingolta, jota asiakas ei välttämättä tule usein ajatelleeksi.

Suviheinäasiakas

Suviheinätuottaja Hannu Nylund on asiakkaana paikalla Konehuollossa Liedossa ja kehuu poikien huoltoa. Etenkin traktori- ja paalainhuoltoihin ehditään paneutua hyvin.
– Ostimme ensimmäisen Kronen kanttipaalaimen vuonna 1997 ja siitä ajasta huollon asiantuntemus on mennyt merkittävästi eteenpäin, Hannu kertoo.
– Heinäkoneiden pitää toimia sesonkina. Teemme heinää kolmen porukassa ja jos yksi avainkone on poissa pelistä, korvaavaa konetta ei löydy ja paras sato on menetetty ja siihen meillä ei ole varaa, Hannu toteaa. Olemme sitoutuneet toimitussopimuksiimme. Hannu jatkaa, että tuon kanttipaalaajan tänne huoltoon hyvissä ajoin ennen korjuuaikaa.

www.agrimarket.fi