Uutiset

Kuljetuskalusto

Raskas kalusto liikkuu puhtaimmin kotimaisella biokaasulla


Artikkelikuva: Biokaasu on edullinen ja vähäpäästöinen vaihtoehto kuorma-autojen käyttövoimaksi. Auton valintaan vaikuttaa myös käyttötarkoitus.


Eloperäisestä jätteestä valmistettu biokaasu on nyt edullisin polttoaine kaupungin raskaaseen kalustoon, kertoo Espoon kestävän kehityksen asiantuntijoiden laskelma. Myös uusi EU-direktiivi velvoittaa siirtymään fossiilittomiin polttoaineisiin ajoneuvohankinnoissa.

Espoon kaupungin logistiikan palvelupäällikkö Jani Sipiläinen kertoo, että jo 60 prosenttia kaupungin raskaan kaluston tankkauksista tehdään biodieselillä. Tuoreen laskelman perusteella päästövähennyksiin on tarjolla edullisempikin keino.

–Selvitimme kotimaisen ja fossiilittoman biokaasun kustannushyötyjä dieselkuorma-autoon verrattuna, kertoo Sipiläinen.

Sen perusteella biojätteistä ja vedenpuhdistamojen lietteestä jalostettava biokaasu on paitsi lähes päästötön, nyt myös kaikkein edullisin polttoaine raskaan liikenteen käyttöön.

Dieselin raju hinnannousu viime kuukausien aikana on tehnyt biokaasusta entistäkin houkuttelevamman vaihtoehdon. Esimerkiksi tienhoidossa käytettävän Mercedes-Benz Atego-kuorma-auton korvaaminen kaasukäyttöisellä olisi tammikuun 2022 polttoaineen hinnoilla tuonut Espoon kaupungin keskimääräisillä ajokilometreillä noin 15 000 euron säästöt polttoainekuluissa koko elinkaaren aikana. Maaliskuussa 2022 dieselin hinta oli noussut 2,2 euroon litralta, ja biokaasun tuoma säästö polttoainekuluissa kohosi jo yli 40 000 euroon.

Laskelman perusteella uutta raskasta kalustoa kaupungille hankittaessa kaasukuorma-auto on paras vaihtoehto niin taloudellisesti kuin ympäristömielessä. Hieman korkeampaa hankintahintaa kompensoivat säästöt polttoainekuluissa ja päästöissä.

– Hintaero dieselkäyttöiseen kuorma-autoon verrattuna on noin 16 000 euroa, eikä huoltokuluissa tai saatavuudessa ole eroja, kertoo kehittämispäällikkö Tiia Tuuri Espoon kestävän kehityksen osaamiskeskuksesta. Vähäpäästöisyyttä painotetaan myös kunnossapidon palveluhankinnoissa.

Uusiutuvana polttoaineena biokaasun elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat jopa 85 prosenttia pienemmät kuin fossiilisen dieselin. Biokaasu on myös täysin kotimaista energiaa.

Säästö kasvaa lineaarisesti ajokilometrien lisääntyessä. Kaupungin kunnossapidossa esimerkkikuorma-auton ajomäärät ovat keskimäärin vain noin 20 000 km vuodessa, mutta käytössä on suuria alueellisia eroja.

– Pohjois-Espoossa etäisyydet ovat pidempiä ja kilometrejä kertyy vuosittain kaksinkertaisesti, samoin säästöjä, Tiia Tuuri kertoo.

Yksityisellä sektorilla kilometrimäärät ovat usein vielä paljon suuremmat jakaasuauton hankintaan on saatavilla hankintatukea.

Hiilineutraalissa Espoossa eroon dieselistä

Vaikka Ukrainan sodan aiheuttama fossiilisten polttoaineiden hintapiikki jäisi väliaikaiseksi, pakottavat myös ympäristösyyt vaihtamaan kaupungin käytössä olevien reilun 40 kuorma-auton käyttövoimaa. Vuonna 2030 Espoo on hiilineutraali kaupunki, ja kaupungin ajoneuvoissa fossiilisia polttoaineita korvaavat joko vihreä sähkö, biokaasu tai biodiesel, ehkä myös vety. Muutokseen pakottaa myös EU-lainsäädäntö, joka edellyttää lisäämään vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta julkisissa hankinnoissa.

Henkilöautojen käyttövoimana sähkö yleistyy vauhdilla, mutta raskaassa kalustossa tarjonta on vielä hyvin rajallista. Tällöin kaasu on erinomainen vaihtoehto. Autoalan arvion mukaan kaasuautot yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena lähivuosina nopeammin kuin sähkö.

Espoossa on kolme Gasumin kaasutankkausasemaa, koko pääkaupunkiseudulla toistakymmentä. Polttoaineen hyvä saatavuus on houkutellut monet yritykset jo biokaasun käyttäjiksi. Yksi Gasumin 120 espoolaisesta kaasutankkaajayrityksestä on Juvanmalmilla toimiva Eerola-Yhtiöt Oy. Yrityksen imuautot tyhjentävät ravintoloiden ja Espoon kaupungin rasvakaivoihin kertyvän jätteen ja kuljettavat sen jalostettavaksi biokaasulaitokselle. Moni yrityksen autoista liikkuu itsekin biokaasun voimin.

– Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, Tiia Tuuri toteaa.

Lue seuraavaksi