Päästöjä pitäisi vähentää, mutta…

Hiilidioksidia – kemialliselta merkiltään CO2 – on maapallon ilmakehässä liikaa, ja aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Maaöljyn ja maakaasuun polttamista pidetään merkittävimpänä syynä hiilidioksidimäärään kasvuun ilmakehässä. Biopolttoaineet eivät hiilidioksidimäärää kasvata, sillä materiaali, josta biopolttoaine on valmistettu, on sitonut itseensä ilmakehästä juuri saman verran hiilidioksidia kuin polttoaineen palamisessa sitä vapautuu.

Itse asiassa fossiilisetkin polttoaineet ovat aikoinaan sitoneet kaiken sen hiilen, mitä niitä poltettaessa vapautuu. Hiili on toki sitoutunut aikana, jolloin maapallo taisi olla ihmiselämälle sopimaton korkean lämpötilansa takia.

Euroopan Unioni on ottanut asiakseen olla etulinjassa hiilipäästöjen vähentämisessä, ja tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kansainvälisen tiekuljetusjärjestö IRU:n kyselyn mukaan muualla maailmassa ei ainakaan kuljetusala tunnu olevan asiasta aivan yhtä kovasti huolissaan.

Hiilidioksidipäästöjen vähennykselle on asetettu välitavoitteita, joidenka mukaan vuoteen 2030 mennessä kuorma-autojen päästöjä pitäisi vähentää 45 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että täysin päästöttömien kuorma-autojen osuus kokonaismyynnistä olisi vähintään 35 prosenttia. Tulevaksi viideksi vuodeksi riittää kirittävää, sillä elokuun loppuun mennessä tänä vuonna nollapäästöisten kuorma-autojen osuus ensirekisteröinneistä Euroopassa oli 3,5 prosenttia.

Scanian ja Tratonin pääjohtaja Christian Levin lausui eurooppalaisten autonvalmistajien järjestön ACEA:n hyötyajoneuvojaoksen puheenjohtajan ominaisuudessa huolensa siitä, että EU ei kanna omaa korttaan kekoon päästövähennysten saavuttamiseksi. Hänen mukaansa valmistajilla on tarjolla päästöttömiä ajoneuvoja, mutta sähkökuorma-autojen latausverkoston kehittymättömyys sekä hankintakannustimien ja -tukien vaatimattomuus eivät edistä päästöttömien autojen käyttöönottoa.

Levin jatkaa, että lisäksi EU:n määräämä maksu valmistettavien autojen hiilidioksidipäästöille uhkaa kasvaa niin korkeaksi, että polttomoottoriautojen valmistus muuttuu kannattamattomaksi, ja sitä on rajoitettava. Sekä sähköautot että polttomoottoriautot tulevat olemaan niin kalliita, ettei käyttäjillä ole niihin varaa. Lopputulemana on, että ilman yhteiskunnan toimia päästöt jäävät ja autoteollisuus katoaa, eikä päinvastoin.

Autoteollisuuden elinedellytyksissä ei ole kyse aivan mitättömästä asiasta, sillä se työllistää Euroopassa 13,2 miljoonaa työntekijää ja tuottaa 7,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Verotuottojakin EU:n valtiot saavat autoteollisuudelta yhtensä melkein 384 miljardia euroa.

EU on asettanut ensimmäiset hiilidioksidipäästönormit raskaille ajoneuvoille vuonna 2019, ja niitä on tarkistettu vuonna 2022. Maailma on ollut tuolloin vielä kovin erinäköinen kuin nyt. Sota Ukrainassa ja luvalla sanoen arvaamattomat käänteet Yhdysvaltain nykyhallinnon toimissa ovat herättäneet Euroopan pohtimaan toimia, joilla riippuvuutta kauppasuhteista muualle maailmaan voitaisiin vähentää.

On huomattu, että kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisen sijaan nyt on keskityttävä enemmän siihen, että maanosamme turvallisuus- ja talousolot säilyvät sellaisina, että elämiseen on mahdollisuuksia.

Luontoa ja elinympäristöämme ei pidä huolettomasti tärvellä, mutta ei niin pidä tehdä taloudellekaan. Pienillä arkisilla toimilla ja valinnoilla voidaan vähentää ympäristökuormitusta – ja parhaassa tapauksessa omia kustannuksiakin. Ajatusmaailma voisi olla sama kuin rahan käytössä: ei tarvitse säästää, kun lopettaa tuhlaamisen.

Raikasta syksyä!

Kuvitus: Pauli Maukonen