Nuori, ryhdy infrarakentajaksi

Ammattiosaajista on Suomessa pulaa kautta linjan. Samalla kun moni ala kärvistelee työvoimapulan kanssa, on työttömien työnhakijoiden määrä kuitenkin varsin korkea. Tällä hetkellä hieman alle kymmenessä prosentissa huiteleva työttömyysprosentti herättää ristiriitaisia tunteita, kun samalla avoimia työpaikkoja ei saada täytettyä.

Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuussa tänä vuonna lähes 250 000 ja samaan aikaan esimerkiksi uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinoministeriöön sekä kuntakokeiluihin yhteensä 95 000. Ja siihen päälle kaikki muut avoimina työntekijöitä odottavat pestit. Tuosta tilanne ei varmaankaan alkukesään mennessä ole oleellisesti muuttunut.

Suurten, sodan jälkeen vuosina 1945–1950 syntyneiden ikäluokkien eläkkeelle jääminen on jättänyt suuren loven työelämään. Matalan syntyvyyden Suomessa ei korvaavia ihmisiä ole riittänyt työpaikkoja täyttämään.

Samaa ongelmaa toki on havaittavissa monissa muissakin länsimaissa. EU:ssa vapaasti rajojen yli liikkuva työvoima tuo osaltaan helpotusta tähän. Työperäinen maahanmuutto on tärkeää Suomi-neidon hyvinvoinnin takaamiseksi tulevaisuudessakin.

Infra- ja rakennusala kärsivät osaavan henkilöstön puutteesta. Tietyt alat eivät ole niitä kaikkein halutuimpia nuorison keskuudessa ja edellä mainitut kuuluvat jostain syystä niihin. Töitä olisi tarjolla, tekijöitä puuttuu. Kumpikaan edellä mainittu ala ei ole kyennyt lisäämään kiinnostavuuttaan tarpeeksi. Mistä esimerkiksi maarakennuskoneiden kuljettajia ja huoltotöihin ryhtyviä asentajia saadaan jatkossa? Kentällä liikkuessa ja ihmisten kanssa jutellessa kuulee, kuinka koko infra- ja konealat kaikissa portaissa huutavat palvelukseensa osaavia ihmisiä.

Toukokuun puolivälissä Espoon Tapiolan Urheilupuistossa pidettiin Taitaja 2023 -tapahtuma. Siinä ammattiin opiskelevat nuoret kisasivat yli 50 lajissa. Noin 5,5 miljoonan euron budjetilla järjestettävä mahtitapahtuma osoitti, että niin sanottuun duunariosastoon on edelleen halua ja innostusta. Ylpeästi kisaavat nuoret edustivat hienosti omaa alaansa ja osoittivat, että tulevaisuus heidän näkövinkkelistään on valoisa. Kunnialla opintonsa päättävälle nuorelle löytyy töitä. Osaajista on pulaa.

Infrarakentaminen on nykyään osa tapahtumaa ja finalisteja oli seitsemän. He kilpailivat päätehtävänsä ohella kolmessa oheistehtävässä. Kun näistä saavutetut pisteet laskettiin yhteen, saatiin voittajat selville. Kulta ja hopea menivät tällä kertaa Ylä-Savon ammattiopistossa ammattiin opiskeleville (YSAO). Leevi Lappeteläinen nappasi ykkössijan ja kakkoseksi sijoittui Tomas Takkinen. Pronssi meni Antti Saariselle, jonka opinahjo on Keuda. Onnittelemme kaikkia finalisteja. Kesäkuussa ilmestyvään Konepörssiin 7/2023 ja pian myös tänne uutispalveluun on tulossa tarinaa tapahtumasta.

Juttelin kisaa seuratessani myös oppilaitosten edustajien kanssa. YSAO:n opettajat Lauri Niska ja Kai Niemelä olivat ylpeitä suojattiensa kisa-asenteesta ja kannustivat täysillä nuorukaisia heidän suorituksissaan.

Miehet kertoivat, että opiskelijoita on riittänyt hyvin, eikä hakijamäärissäkään ole valittamista. Myös nuorten asennoituminen opiskeluun on kunnianhimoista ja esimerkiksi maarakennuskoneen kuljettajiksi opiskelevien keskeytysprosentti on varsin pieni. Eli ainakin Iisalmen suunnasta kuljettajia valmistuu edelleen tasaiseen tahtiin. Juuri YSAO on ensi vuonna vastuussa infrarakentamisen osuudesta ja kisapaikka löytyy Kuopiosta. Tämänvuotisen infrarakentamisosion vastuun kantoi Työtehoseura (TTS). Päällimmäisinä puuhamiehinä Jani Vottonen ja Jukka Huoman.

Kiviainesalalta kuulin toisenlaista viestiä. Rudus oli toimittanut tehtävissä tarvittavan murskeen kisapaikalle ja juttelin heidän edustajiensa kanssa. Murskauslaitoksille on kuuleman mukaan erittäin vaikeaa löytää ammattitaitoista työvoimaa. Rudus järjesti taannoin koulutusta yhdessä toisen toimijan kanssa. Puolet kurssille tulleista keskeytti jo alkuvaiheessa ja vain muutama selvitti sen loppuun saakka. Nämäkin lopettivat jonkun aikaa työskenneltyään. Varsinkaan murskausalan edelleen yleiset reissuhommat eivät enää nuoria tunnu kiinnostavan.

Vastaavanlainen tilanne on asfalttialalla. Infra ry:n jäsenyritykset viestittävät, että työvoimapula on seurausta päällystysmäärien nopeasta vähenemisestä. Epävarmaksi koettu ala on saanut ammatti-ihmiset hakeutumaan muihin töihin. Sesonkiluonteinen työ on aiheuttanut sen, että osaajia on entistä vaikeampi houkutella alalle.

Vieläkin vaikeammaksi tilanne tulee äitymään, jos tulevina vuosina päällystysmääriä taas lisätään. Asfalttihommiin ei löydy valitettavasti ihmisiä, jotka vastaisivat tähän huutoon.

Ammattiin koulutettu nuori ei ole missään tapauksessa valmis. Varsinainen ammattitaidon kypsyttäminen tapahtuu työelämässä ja työnantajien on syytä sisäistää tämä. Nuori tarvitsee vielä opastusta ja ehkä tehostettua valvontaakin alkuvaiheessa. Mutta kun asenne on kunnossa ja koulutuksessa hankitut perustiedot hallussa, on siitä hyvä ponnistaa kohti menestyksellistä työuraa.

Maailman ensimmäiset kaksipäiväiset Stadin Mörinät käynnistyvät 9.6. Konsepti on tuttu Mansen vastaavasta tapahtumasta. Lähde siis kiertelemään pääkaupungin tapahtumaan osallistuvia yrityksiä ja ota mukaasi näitä ammatinvalintaa pohtivia nuoria. Mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa riittää.

Kuvitus: Pauli Maukonen