Uutiset

Autot

Sähköinen liikenne on jo ovella

Liikenteen sähköistymisestä on puhuttu jo pitkään ja aina ollaan askeleen verran lähempänä todellista läpimurtoa. Tekes järjesti marraskuussa sähköautoilun mahdollisuuksien ja haasteiden ympärille rakennetun seminaaritilaisuuden, jossa kuultiin asiaa myös ammattiautoilun näkökulmasta.

Niinivirta Transport S.p.A kuulostaa kovin suomalaiselta ollen kuitenkin italialaisen Paolo Ferraresin luotsaama perinteikäs kuljetusyritys. Kohta kolmen vuosikymmenen ajan toiminut yritys on keskittynyt ja kasvanut merkittäväksi alan toimijaksi Pohjoismaiden ja Italian välisessä liikenteessä. Ferraresin luotsaamassa yhtiössä on myös etsitty keinoja ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kohta vuosi sitten yhtiössä otettiinkin kooltaan suuri askel.

”Halusimme tehdä jotakin erilaista, joten viime keväänä otimme käyttöön yhden Italian ensimmäisistä sähkökäyttöisistä jakeluautoista”, kertoo Paolo Ferraresi Tekes EVE -seminaarissa.

Milanon kaupunkiliikenteessä keväästä saakka liikennöinyt Smith Newtonin valmistama 10 tonnin jakeluauto tarjoaa 180 kilometrin toimintasäteen. Ferraresin mukaan maltillinen toimintasäde yhdessä vajavaisten latausmahdollisuuksien kanssa rajoittavat auton tehokasta käyttöä.

”Haluaisimme hyödyntää autoa enemmän ja laajemmalla alueella, mutta tämä vaatisi reitin varrelle pikalatausmahdollisuuksia. Autolla ajetaan tällä hetkellä noin 1200 kilometriä kuukaudessa”, kertoo Ferraresi kokemuksiaan.

Paolo Ferraresi uskoo lähipäästöiltään olemattomien ja melutasoltaan alhaisten sähköautojen olevan oiva vaihtoehto moneen tehtävään ja niinpä ennakkoluuloton yrittäjä on päättänyt tuoda akuilla varustetun sähköauton myös Suomeen.

”Tavoitteenamme on ottaa käyttöön Suomen ensimmäinen raskas jakeluauto heti alkuvuodesta 2015”, kertoo Ferraresi tilaamastaan DAF LF55-jakeluautosta, jolle valmistaja on luvannut 250 kilometrin toimintasäteen ja 10 tonnin kantavuuden.

”Sähköautojen hyödyntäminen ja erityisesti niiden yleistyminen vaatii kuitenkin kattavaa latausverkostoa”, painottaa toimitusjohtaja, jonka mukaan sähköautojen korkea hankintahinta kompensoituu kolmen – viiden vuoden aikana alhaisilla elinkaarikustannuksilla.

”Sähkömoottorin hyötysuhde on erittäin hyvä, pysähdyttäessä energiankulutus lakkaa täysin ja jarrutusenergia voidaan ottaa talteen”, summaa Ferraresi sähköauton etuja, joihin kuuluu myös huollon helppous.

”Sähköiset komponentit ovat huolettomia, joten huoltokohteet rajoittuvat lähinnä akseleihin ja jousiin”, päättää Ferraresi.

Vuosikymmenen vaihteessa monet liikennealan toimijat, bussiyhtiöt etunenässä, pohtivat sähköisten liikennevälineiden soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta suomalaisissa oloissa. Asian ympärille perustettiin Tekesin rahoittama eBUS-hanke, jonka yhteydessä testattiin sähköbussien soveltuvuutta Suomeen. Samassa yhteydessä rakennettiin myös suomalaisin voimin syntynyt ”testimuuli”, jonka tiimoilta Suomessa ollaan aloittamassa sähköbussien valmistustoimintaa.

”Hankkeen alusta on kulunut kolme vuotta ja kaikille on nyt selvää, että sähköbussit tulevat yleistymään kaupunkiliikenteessä verrattain nopeasti”, kertoo Linkker Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä, jonka mukaan alan toimijat miettivät nyt sähköistymiseen liittyviä haasteita.

Erkkilän mukaan paljolti eBUS-hankkeen pohjalta syntynyt Linkker haluaa täydentää suomalaista linja-autovalmistuksen osaamista uusilla sähköisillä teknologioilla. Linkkerin kehittämällä reseptillä markkinoille voidaan tarjota päästötasoltaan ja energiakulutukseltaan alhaisia busseja, joiden elinkaarenaikaiset kustannukset jäävät vastaavia dieselbusseja alhaisemmiksi. 

”Kevytrakennebusseissa hyödynnetään muun muassa optimoitua voimalinjaa ja pieniä akkuja, joita ladataan reitin varrella sijaitsevilla pikalatauspisteillä”, summaa Erkkilä sähköbussien ominaisuuksia.

Erkkilän mukaan sähköbussien hankintakustannus on vastaavaa dieselbussia korkeampi, joskin elinkaarenaikaisten kustannusten luvataan jäävän totuttua alhaisemmiksi.

”Laskelmiemme mukaan pääkaupunkiseudulla olisi mahdollista saavuttaa 300 miljoonan euron säästöt 12 vuoden aikajänteellä hankkimalla dieselbussien sijaan sähköbusseja”, vakuuttaa Erkkilä seminaarissa.

Erkkilän mukaan 1350 dieselbussia maksaa 390 miljoonaa euroa, vastaava määrä sähköbusseja tekisi lompakkoon 640 miljoonan euron loven. 

Suurimmat säästöt saadaan aikaan energiasta, sillä dieselbussi nielaisee 12 vuodessa polttoainetta 820 miljoonalla eurolla, sähköbussin energiakuluksi kerrotaan 180 miljoonaa euroa. Dieselbusseja huolletaan käytön aikana 290 miljoonalla eurolla, sähköbusseja 380 miljoonalla eurolla.

”Huoltokulut nousevat suuriksi akkujen vaihtamisen vuoksi”, perustelee Erkkilä, jonka mukaan ensimmäisten Linkker-sähköbussien on määrä valmistua vuoden 2015 aikana.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi