Uutiset

Autot

Matkailuajoneuvo yleisin leiriytymisessä

Suomen leirintäalueilla kirjattiin viime vuonna reilusti yli kaksi miljoonaa yöpymisvuorokautta. Yöpymisistä 61 % tapahtui matkailuautoissa ja -vaunuissa.

Vuonna 2012 matkailuajoneuvokaupan ja leirintämatkailun yhteinen liikevaihto oli 353 miljoonaa euroa. Leirintämatkailuala, jonka työllisyysvaikutus oli 2 243 henkilötyövuotta, kerrytti valtion verotuloja yli 77 miljoonalla eurolla.

Leirintäalue tarjoaa työpaikkoja ja tuo paikkakunnalle tuloja. Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 201 euroa ja kuluttaa yhden matkan aikana keskimäärin 783 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle.

Tiedot käyvät ilmi Suomen Leirintäalueyhdistyksen, Matkailuajoneuvotuojien ja karavaanarijärjestö SF-Caravanin teettämästä tutkimuksesta, missä selvitettiin leirintämatkailualan ja matkailuajoneuvokaupan rahavirtoja, rakennetta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksia. Lahden Caravan-messuilla julkistetun tutkimuksen toteutti kesällä 2013 Haaga-Helia -ammattikorkeakoulu.

Hyvin toimeentulevien harrastus

Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35–49-vuotias nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat selvästi yli suomalaisten kotitalouksien keskiarvon. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan yhdeksän vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 2 600 kilometriä.

Leirintäalueyöpymisistä vastaavat pääasiassa suomalaiset, mutta ulkomaisten – erityisesti venäläisten – matkailijoiden osuus on selvässä kasvussa. Vuonna 2012 ulkomaisten leiriytyjien osuus oli jo 24 prosenttia.

Karavaanariharrastus ei rajoitu tiettyyn ikään. Samalla ajoneuvolla voivat kesällä matkustella isovanhemmat ja lapsenlapset, syksyllä sienestävät ja marjastavat vanhemmat ja talvella laskettelevat nuoret. Matkailuajoneuvoja löytyy erilaisiin elämäntilanteisiin ja käyttötarkoituksiin.

Lue seuraavaksi