Linnus-Auto Oy on raskaan kaluston osaaja Kokkolasta

Olipa kyseessä määräaikaishuolto, jarruremontti, rungon oikaisu, ohjaamon vaihtotyö tai dieselpumpun korjaus, niin kaikkeen tähän ja paljon muuhunkin löytyy apu Kokkolassa Indolan teollisuusalueella sijaitsevasta Linnus-Autosta. Vuonna 1979 perustettu yritys on vuosien saatossa laajentunut paikallisesta huoltokorjaamosta merkittäväksi raskaan kaluston palvelukeskukseksi, jonka palvelutarjontaan kuuluu korjaamopalveluiden ohella myös varaosamyyntiä.

– Oma varaosavarastomme pitää sisällään noin 20 000 nimikettä niin autoihin kuin perävaunuihinkin, laskee varaosamyyjä Marko Ahola.

Linnus-Auton varaosavarastoa täydennetään paljolti kotimaisten maahantuojien ja tukkukauppiaiden kautta, joskin yhtiöllä on myös hyvät kanavat moneen eurooppalaiseen varaosaketjuun.

– Esimerkiksi merkkivaraosat hankimme pääasiassa suoraan Euroopasta, osin samoista lähteistä kotimaisten automaahantuojien kanssa, jatkaa Ahola.

Monta merkkiä, yksi palvelutaso

Linnus-Auto toimii Kokkolan seudulla paikallisena monimerkkikorjaamona, eli apua annetaan merkkiin kuin merkkiin. Yhteistyö muutaman merkin kohdalla on tiivistynyt kiinteämmäksi ja tämän myötä useaan kertaan laajennetun korjaamohallin seinälle on saatu nostaa myös valokilpiä kertomaan maahantuojan valtuuttamasta merkkihuollosta.

– Tällä hetkellä toimimme talousalueemme DAF-, Iveco- ja MAN-sopimuskorjaamona, kertoo yrityksen perustaja Raimo Solonen.

Solosen mukaan talousalue saattaa tässä kohdin johtaa hiukan harhaan, sillä yrityksen asiakaskuntaan kuuluu verrattain paljon autoilijoita, joiden tukikohta sijaitsee satojen kilometrien päässä Kokkolasta.

– Heidän ajotehtävänsä suuntautuvat Kokkolan nurkille, jolloin huoltoonkin on lyhyt matka, tietää Solonen.

Monimerkkikorjaamon kulmakivenä, mutta myös kivenä kengässä on kaluston kirjavuus. Linnus-Auton 10 työntekijää joutuu päivittäin työskentelemään usean eri merkin kanssa, jolloin rutiininomaisuus on työstä kaukana. Solosen mukaan työntekijät kokevat monimerkkityöskentelyn pääosin mielenkiintoisena ja vaihtelevana, jotkut saattavat kokea sen myös haasteellisena.

– Korjaamollamme tehdään mitä erilaisempia töitä, mikä vaatii työntekijöiltäkin laajaa osaamista. Meillä kaikki osaavat tehdä vähän kaikkea, joskin sähkö- ja dieselpuolen töihin meillä on erikseen koulutetut miehet, jatkaa Solonen, jonka mukaan johtoporrasta talosta ei löydy.

Vetopyörätehokin selviää

Jarrutöitä varten Linnus-Autolla on myös oma jarrudynamometri, jonka kanssa samassa hallissa sijaitsee maassamme ainutlaatuinen tehodynamometri.

– Teemme puolueettomia mittauksia niin maahantuojille kuin yksityisille autoilijoillekin, kertoo asentaja Allan Linna valmistellessaan hakeautoa mittausta varten.

Testiä varten vetopyörille asennetaan testirenkaat, koska reilun 120 km/h nopeus dynamometrillä saattaa helposti pilata renkaat vaihtokuntoon. Maantiellä rikesakkorajan ylittävä nopeus on testioloissa mahdollista, koska nopeudenrajoitin on kytketty toiminnasta.

– Käytännössä testi on yksinkertainen; päälle iso vaihde ja kaasu pohjaan, jonka jälkeen kone hoitaa mittauksen, selventää Linna.

Saksalaisvalmisteinen tehodynamometri mittaa tehon ja vääntömomentin aina 150 r/min välein ja tämän perusteella voidaan piirtää todelliset teho- ja vääntökäyrät. Solosen mukaan virhemarginaali on puristettu noin 0,5 prosentin tietämille, jolloin se on käytännössä merkityksetön.

– Kokemuksemme perusteella noin viidessä prosentissa mitatuista autoista on tehohäviöitä, jotka voivat johtua monestakin syystä. Jokainen voi vaikuttaa tehohävikin ja polttoaineenkulutuksen pienentämiseen muun muassa oikeilla vaihteisto- ja peräöljyillä sekä akseleiden oikealla suuntauksella, muistuttaa Solonen.

Arkistoista löytyneiden tulosteiden perusteella oikealla öljylaadulla on huomattava merkitys, joka korostuu entisestään talvikelissä. Talvella testatun, 450 hevosvoiman koneella varustetun ajokin voimalinjaan hukkui kylmillä öljyillä 280 hevosvoimaa. Öljyn lämmettyä hävikki putosi 200 hevosvoimaan, mutta öljynvaihdon jälkeen hävikki oli pudonnut jo 130 hevosvoiman tietämille.

– Normaalisti voimalinjaan hukkuu noin 30 prosenttia moottoritehosta, tietää korjaamoyrittäjä.

Pumput ja suuttimet vaativat puhtautta

– Vuosituhannen vaihteessa hankimme testilaitteet kaikkien mekaanisten ja elektronisten dieselruiskutuspumppujen ja järjestelmien testaamista ja korjausta varten. Bosch Diesel Center-tiimiin olemme kuuluneet kohta vuoden ajan, jatkaa Solonen.

Toimintaa varten yrityksellä on sekä dieselkoepenkki, että erillinen järjestelmätesteri, joiden avulla voidaan testata niin suuttimien kuin pumppujen kunto. Tietokoneohjattu testeri huolehtii kestoltaan noin 40 minuutin testauksesta lähes itsenäisesti.

Testauksen ohella yrityksellä on tietotaitoa myös pumppujen ja suuttimien korjaustoimintaan. Solosen mukaan suuttimien korjauksella päästään yhtä hyvään lopputulokseen kuin suuttimien vaihdollakin, joskin korjaus tulee puolta edullisemmaksi. Suuttimien osalta toiminta perustuu vaihto-osajärjestelmään, eli asiakas antaa vanhat suuttimet vaihdossa saaden hyllystä takuunalaiset vaihto-osat heti mukaansa.

– Olemme panostaneet huomattavasti diesellaitepuolelle luottaen sen merkityksen lisääntyvän entisestään. Diesellaitteet ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja tämän myötä niiden korjaus vaatii oikeita laitteita, osaamista ja ennen kaikkea puhtautta. Diesellaitteiden pesua varten meiltä löytyy myös ultraäänipesuri. Uskon Linnus-Auton tarjoavan kaikkea tätä myös tulevina toimintavuosina, päättää Raimo Solonen.

Ari Perttilä