Kokonaisvaltaista energiantuotantoa

Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa lisääntynee huomisen Suomessa varsin suurella kulmakertoimella, mikä asettaa haasteita niin raaka-aineen hankinnalle, haketukselle kuin valmiin hakkeen kuljetuksellekin. Käytön lisääminen vaatii lisäresursseja kuten hakkureita, kuljetuskalusto ja osaajia.

Jyväskyläläisen energia-alan toimijan, Tommi Lahden ensikokemus kotimaisesta energiatuotannosta syntyi rippikoulun jälkeen keskisuomalaisella turvesuolla. Sittemmin Lahti on siirtynyt turvesuolta metsäautotien laitaan ja konepajahalleihin luotsaamaan haketus- ja kuljetuspalveluita tuottavaa Kotimaiset Energiat Oy:tä sekä hakkurikalustoa valmistavaa LHM Hakkuri Oy:tä.

”Kotimaiset Energiat Oy tuottaa metsähaketta pääasiassa sähkö- ja metsäyhtiöiden tarpeeseen, joskin asiakaskuntaan kuuluu myös lukuisa joukko muitakin metsähakkeen käyttäjiä kuten maanviljelijöitä ja pienkiinteistöjä”, kertoo Lahti, joka on palvelutarjonnan laajentamisen sijaan keskittynyt kilpailukyvyn parantamiseen hiomalla haketus- ja kuljetustoiminnan särmiä.

Toiminnan alkuvaiheessa Lahti osallistui myös raaka-aineen hankintaan, mutta viime vuosien aikana panokset on hyödynnetty yksinomaan sopimuskumppaneiden hankkiman raaka-aineen hakettamiseen ja kuljettamiseen. Yrityksen tämänhetkinen kalusto koostuu 10 Giant-hakkurista ja 12 ketjupurkavasta hakeyhdistelmästä, joiden tehokas hyödyntäminen työllistää kolmisenkymmentä osaajaa.

Laatu tehdään metsässä

Tommi Lahden mukaan toimintaa bioenergia-alalla varjostavat jatkuvasti monet epävarmuustekijät. Useimmat näistä tekijöistä ovat alan toimijoiden ulottumattomissa, mikä tuo keitokseen oman vivahteensa.

”Poliittiset päätökset ja päästökauppa yhdessä muiden polttoaineiden markkinahintojen kanssa vaikuttavat suuresti myös bioenergian kysyntään ja hinnoitteluun”, tietää Lahti, jonka mukaan bioenergian käytön lisäämiseen on ladattu valtava odotusarvo.

Lahti uskoo paperiteollisuuden huippuvuosien olevan jo takanapäin, minkä vuoksi hakkuutähteiden luontainen kertyminen on aikaisempaa vähäisempää.

”Suomalaisissa metsissä on kuitenkin huomattavaa, hyödyntämätöntä reserviä. Oikea-aikaisella ja oikein tehdyllä harvennuksella voidaan lisätä metsän jalostusarvoa edullisin keinoin. Harvennuspuu taasen soveltuu mainiosti metsähakkeen raaka-aineeksi”, painottaa Lahti muistuttaen samalla laadun merkityksestä.

Lahden mukaan tuotettavan hakkeen laatuun vaikutetaan kaikkein eniten metsäpäässä. Risukasaan päätyvät kivet ja muu maa-aines haittaavat niin haketusta kuin polttoakin. Liian matalaksi jätetty risukasa ei taasen pääse kuivumaan, koska maasta nouseva kosteus pitää materiaalin märkänä.

”Kuusimetrinen kasa kuivuu kaikkein parhaiten”, tietää Lahti seuratessaan Giant-hakkurin työskentelyä keskisuomalaisessa metsässä.

Kohta kolme vuosikymmentä energia-alalla työskennellyt Lahti pitää suomalaisen bioenergia-alan kehitystä huolestuttavan hitaana. Hänen mielestään Suomi kuului aiemmin alan edelläkävijöihin, mutta nyt muut maat ovat juoksemassa meistä ohi niin kaluston kuin uusiutuvien energioiden volyymien osalta vuoteen 2015 mennessä, mikäli EU:n kansalliset uusiutuvien energioiden toimintasuunnitelmat eli NREAP:t toteutuvat.

Ennakkoluulottomia ratkaisuja

Tommin isä Pekka Lahti aloitti määrätietoisen työn hakettamisessa käytettävän kaluston kehittämiseksi jo 1970-luvulla. Maanviljelijänä Lahti halusi löytää itselleen taloudellisesti mielekästä työtä hiljaiselle talvikaudelle. Ennakkoluulottoman työskentelyn tuloksena syntyi hakkuri, jonka tuotekehitys ei ole vieläkään päättynyt.

”Olen jatkanut isäni toimintatapaa, jonka mukaan hakkurin yksittäisiä toimintoja kehitetään ja tehostetaan, kunnes kasvattaminen ei enää anna etua tuotannolle”, valaisee Lahti hakkurin ahmiessa ensiharvennuspuuta.

Ensimmäinen autoalustainen Giant-hakkuri näki päivänvalon vuonna 1999. Tämän jälkeen usean eri toimijan yhteistyönä syntyneitä hakkureita on valmistettu kaikkiaan 21 kappaletta, jotka ovat kaikki edelleen aktiivisessa haketuskäytössä.

”Käyttämämme tekniset ratkaisut ja laadukkaat komponentit takaavat hakkurille pitkän ja elinkaarikustannuksiltaan edullisen käyttöajan”, vakuuttaa Lahti esitellessään suurta kapasiteettia tarjoavan hakkurin teknisiä ratkaisuja.

Alustana Giant-hakkurissa hyödynnetään joko Scaniaa tai Sisua, jotka ovat molemmat osoittautuneet luotettavaksi ja kestäväksi vaihtoehdoksi. Painoltaan lähes 32 tonnin työkoneet ovat kestäneet suomalaisten metsäautoteiden rasituksia vailla runkovaurioita. Riittävän suuren haketustehon takaamiseksi hakkurissa käytetään omaa, teholtaan noin 400 kW:n Cummins-voimakonetta.

”Jatkuvan materiaalivirran varmistamiseksi nosturi ja hakepuhallin saavat käyttövoiman alustan moottorista. Tämän ansiosta materiaalivirta ei tyrehdy, vaikka hakkuri syystä tai toisesta puutuisi”, perustelee Lahti ratkaisuja.

Toinen valtavirrasta poikkeava ratkaisu löytyy ohjaamosta, joka on sijoitettu kiinteästi nosturin ja auton ohjaamon väliin. Sijoituksen ansiosta kuljettajalla on esteetön näkyvyys niin syöttöpöydälle, materiaalikasaan kuin hakeauton kuormatilaankin. Kiinteä asennus tuo mukanaan myös vakautta, sillä ohjaamo ei huoju nosturiin asennetun ohjaamon tavoin.

Työkoneeksi rekisteröitävän Giant-hakkurin ulkoiset mitat on puristettu kuorma-automaiseksi, mikä helpottaa paitsi rekisteröintiä, myös liikkumista metsäautoteillä. Kokonaispituus jää reiluun 11 metriin leveyden asettuessa 2,55 metriin ja korkeuden osoittaessa lukemaa 4,00 metriä.

”Giant-hakkurissa käytetty konsepti toimii erittäin hyvin korkean palkkakustannuksen maissa, sillä hakkurin tehokkuus yhdessä luotettavuuden kanssa on erittäin hyvä. Toimintamme hakealalla tuo mielestäni kilpailuetua perinteisiin hakkurivalmistajiin verrattuna”.

Koukku vai ketjupurku?

Tommi Lahti on lähtenyt rajoja murtavalle polulle paitsi hakkureissa, myös kuljetuskalustossa. Yrityksen kaikki 12 hakeyhdistelmää ovat ketjupurkavilla kuormatiloilla varustettuja täysperävaunuyhdistelmiä.

Kiinteisiin ketjupurkuyhdistelmiin on päädytty paljolti niiden tehokkuuden vuoksi. Etenemiskyvyn ja painojakauman parantamiseksi yrityksessä luotetaan neliakselisiin takaohjaaviin vetoautoihin, joihin kytketään neliakselinen perävaunu. Kokonaispituudeltaan yhdistelmät jäävät noin 23 metriin, mikä tuo ketteryyttä metsäautoteillä. Yhdistelmän kahdeksas akseli kasvattaa omamassaa, joskin samalla se tuo liikkumavaraa kuormaustavan suhteen, koska metsähakkeen kuutiopainot vaihtelevat hyvinkin paljon. Lahden mielestä nyt on löydetty tilavuuden, ketteryyden ja tyhjäpainon suhteen tyydyttävä kompromissi.

”Kiinteä yhdistelmä on saatava aina hakkurin eteen, mikä ahtailla metsäautoteillä on joskus haastavaa. Koukkuauto hakekontilla on siinä mielessä ketterämpi, joskin se on ajankäytöllisesti tehottomampi. Tilaa vaaditaan myös konttien käsittelyyn”, punnitsee Lahti eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja.

Kaikkea haketta ei ehditä ajamaan omalla kalustolla, joten apuna käytetään mahdollisuuksien mukaan sopimuskumppaneiden kalustoa. Viime aikoina rinkiin on saatu myös puoliperävaunuyhdistelmiä, joista saadut kokemukset ovat osin myönteisiä.

”Puoliperävaunuyhdistelmä on edullinen hankkia ja ylläpitää, joskaan se ei koko alaa pelasta. Puolikkaille on tilausta lyhyillä etäisyyksillä, joskaan ne eivät mielestäni sovellu kaikkiin tehtäviin ja olosuhteisiin”.

Kasvua vientimarkkinoilta

Bioenergian käytön lisäämisen myötä energiapuuta joudutaan keräämään entistä pidemmältä ja aikaisempaa heikompien teiden takaa. Lahden mielestä metsäautotieverkoston ylläpito vaatisi huomattavia lisäresursseja kuljetusketjun tehostamiseksi. Täyttä kiitosta ei saa myöskään voimaloiden toiminta hakkeen vastaanoton yhteydessä.

”Hakkurikalustoon ja sen kehittämiseen on maailmanlaajuisesti sijoitettu huomattavia panoksia, joiden avulla haketusprosessi on saatu tehokkaaksi. Valitettavan usein saavutettu tehokkuus hukkuu hitaasti etenevään autojonoon voimalan pihalla”, harmittelee Lahti kääntäessään keskustelun huoltopalveluihin.

Hakkurikaluston huolto ja korjaus hoituu pääosin paikallisissa, myös valmistukseen osallistuneissa yrityksissä. Ajoneuvokaluston kunnossapidossa taasen luotetaan merkkiorganisaation osaamiseen. Yhteistyö paikallisen toimijan kanssa on sujunut varsin kivutta, joskin hinnoittelu herättää ihmetystä energia-alan toimijassa.

”Pitäisikö ajoneuvon työstä saama tuntihinta olla korjaamon tuntiveloitusta korkeampi”, pohtii Lahti mietteliäänä.

Lahti näkee metsäenergian tulevaisuuden varsin valoisana sen nopeatempoisuudesta ja haastavuudesta huolimatta, sillä metsätähdepohjaisen hakkeen avulla voidaan helposti saavuttaa bioenergian käytön lisäämiseen ja päästöjen alentamiseen asetetut velvoitteet.

Hänen mukaan myös ulkomaisten asiakkaiden kiinnostus Giant-hakkuria kohtaan on erittäin suurta, joten hän uskoo vientimarkkinoiden avautuvan lähivuosien aikana.

”Kotimaiset Energiat taasen näen erittäin vahvana energia-alan toimijana, joka lähivuosien aikana tulee kasvamaan nykyistä suuremmaksi. Yksittäiset volyymit ovat edelleen varsin pieniä, minkä vuoksi yhteistyötä on tehtävä usean eri toimijan kanssa”, maalailee Tommi Lahti.

Ari Perttilä